Helmikuun katsaus ja maaliskuun suunnitelmat

Helmikuu on lopuillaan ja Oivan tunnistushaju- ja Ainun pentukurssi ohi. Niinhän siinä kävi, että Ainu päätti aikuistua pentukurssin aikana ja aloitti ensimmäiset juoksunsa. Tämän vuoksi treenisuunnitelmat meni osittain uusiksi, mutta toisaalta niinhän se aina menee senkin mukaan miten edistytään.Vihreällä maaliskuun jutut. 

Oiva:

1. ID-hajut: tunnistusetsintä kurssi loppui, enää jäljestys kerta tulossa. Helmikuun aikana Oiva hoksasi kunnolla homman idean ja alun kiihtyminen kiljumisiin on vähentynyt huomattavasti. Toki edelleen välillä on huonoja treenipäiviä. Homma alkoi sujua kun toteutin osan treeneistä niin, että taitokset oli piilotettu huoneeseen ja purkkiteline oli tyhjänpanttina huoneessa, näin Oiva ymmärsi, ettei telineellä kiipeily ole toivottavaa. Maaliskuun tavoite: ilmaisun treenaus, varmuutta purkkitreeniin (pienempi aikaero kohde- ja verrokkihajuihin).
2. Off-switch, a) jääviin liikkeisiin äänetön kesto, b) seuruu, vauhdin muutokset, käännökset Yksi treeni hallilla...ei ehkä ihme ettei edistytä. Maaliskuussa haetaan uutta motivaatiota Tiina Kuusiston toko-kurssilta. Tällähetkellä tuntuu, että työkaluja vireenhallintaan olisi, mutta pelko, että etenen liian nopeati tai kämmään jotain muodostaa aika ison kynnyksen itsekseen treenaamiselle. Samalla aallonpituudella olevan kouluttajan säännöllinen tuki suunnan näyttäjänä/korjaajana tulee tarpeeseen. Kurssin ohjelma määrää pitkälti maaliskuun vire ja OH-treenit.
3. Häkkileikit: jäi treenimättä, enkä edes yritä maaliskuussa.
4. noudon palautus ensimmäisellä toistolla (nosto maasta ja kääntyminen perusasentoon kapula suussa) pudottaa, mutta sitten taas homma sujuu, maalisuussa voisi yrittää muistaa tehdä muutaman toiston joka treenin alkuun, että idea vahvistuu,  
5. seuruu sivuttain ja peruutus jäi treenimättä, maaliskuulle peili!  
6. kehonhallinta kylkipainelut etutassut korokkeella, vapautus etupalkalle ja peruutus takaisin korokkeelle, maaliskuulle sama ja tikapuutreeni 

 Ainu:

1. Palkan suunnille vihjesanat (target/back/tässä)  "target" ei enää niin vahva, hiukan otettiin myös "back", maaliskuulle!.  
2. RZ/sivu pentukurssilla hyviä häiriöstä luopumis treenejä, seuraava vaihe perusasennon vahvistaminen, mutta se jää myöhemmäksi   
3. "väli"-asento ja lähtöponnarille istuminen sujuu
4. "tuo" pentukurssilta hyvät vinkit takaperin ketjuttamalla naksuttamiseen, jatketaan lyhyitä sessioita maaliskuussa päivittäin 
5. 2on2off eri korokkeilla sujuu hyvin, helmikuussa aloin jyrkentämään kulmaa, maalisuussa tavoitteena seinää vasten nouseminen ja vahvistettava vapautuksen odottamista
6. Kehonhallinta venyttelyt, peruutus ja tikapuutreenit maaliskuun ohjelmaan
7. Kiertäminen=PNU: jatketaan muiden ohjausten ja hypyn tarjoamisen kanssa maaliskuussa ja lisänä ohjaajan liikkuminen
8. "Foot target" helmikuussa uusi ajatus hommaan...Haluankin, että tähtää takatassut eikä etutassut, jotta etuosan rasitus kontakteilla olisi minimissä. Tämä jääköön hetkeksi mietintä mysyyn.
9. Keinu alastulon paukuttelu ja vapautuksen odottaminen sujuu hyvin, kerran ehdittiin tehdä myös täysillä ylös juoksemis treeniä, mikä sujui myös kivasti. Jatketaan maaliskuussa.
10. Hyppytekniikka painonsiirto harjotus ja off-switch leikki joka harjoitteen alkuun. Helmikuussa tehtiin set point, perussarja ekaa kertaa 5 hypyllä, ja kaarre. Kaikissa ponnarit. Ohjaajan liikehäiriö kävelyvauhdilla. Jatketaan maaliskuussa, kun juoksujen loputtua päästään hallille 1-2 harjotetta/treeni/viikko ja pikkuhiljaa rimat ponnarien tilalle ja ohjaajahäiriö suuremmaksi. 
11. Paikallaan pysyminen häiriössä vaatii maaliskuussa vahvistamista, sillä lähdöissä Ainu on alkanut pikkuisen nostelemaan pyllyään.
12. Istu ja maahan parempaan ärsykekontrolliin Ainu on jonkinaikaa arponut näiden välillä, joten tähän pitää kiinnittää huomiota maaliskuussa.
    

Suunnitelmallisuutta treeneihin

Johan! Ihan "oikea" päivitys ;) Taustamotivaationa toimii pettymys koirien kanssa edistymiseen. Lähes jokapäivä jotain treenataan, mutta silti tuntuu ettei missään edetä...Tunnistan heikkoudekseni että treenisessiot venyy turhan pitkiksi ja koirat turhautuu (pitäisi laittaa ajastin hälyttämään!), varsinkin Oivan kanssa tehdään mitä milloinkin ilman suunnitelmaa ja helposti mulle käy niin, että en pilko opetettavaa taitoa tarpeeksi pieniin osiin vaan harppaan liian vaikeaan. Toisaalta helposti myös jämähdän yhteen vaiheeseen ennen sitä harppausta ja taas koirat turhautuu...

Vuodenvaihteessa tein itselleni tilin evernote-palveluun ja kirjoitin sinne itselleni muistiinpanot molemmille koirille aiheena mitä haluan seuraavaksi treenata. Latasin sovelluksen myös puhelimeeni, niin muistiinpanoihin oli helppo täydentää aina kun treenasi jotain. Kuukauden jälkeen sivut alkaa olla jo aikamoista sillisalaattia, joten päätin kokeilla, josko jonkinlainen yhteenveto/analysointi kuukausittain täällä blogissa toimisi. Ihanteellistahan olisi, että treenit olisivat ihan minuutin pari kestäviä, mutta tarkkaan suunniteltuja ja kaikki pienet palaset johtaisivat johonkin suurempaan tavoitekokonaisuuteen. Oiva on jo 5,5-vuotias ja vaikka se osaa monia asioita niin usein mietin, että lähes kaikki sille opettamani taidot ovat "melkein valmiita". Temput eivät ole ärsykekontrollissa (tarjoaa niitä ilman käskyäkin), kesto monessa liikkeessä on jäänyt vähän kesken tai ylläpito unohtunut, leluja ei tuodakaan ihan käteen asti ja "korvat" ei toimi ihan jokaisella kerralla kun jotain käsketään...ääntelyä ja vireenhallinnan puutetta unohtamatta...Taas päästään niihin omiin heikkouksiini: kriteerit on harpanneet niin että pohja ei olekaan ihan satavarma ja samoin olen harpannut loppupäässä harjoittelemaan jo seuraavaa asiaa vaikka edellinen on vasta melkein valmis.

Vuoden 2016 päätavoite onkin pohtia treenejä säännöllisesti omien heikkouksieni kannalta. Kun kerran ne tiedostan ja seuraukset koirien tekemisessä nään olisi typerää olla yrittämättä muuttaa tapojani ja kehittyä kouluttajana. Jatkossa koitan muistaa kysyä itseltäni joka käänteessä mikä olikaan se isompi tavoite ja miten se pieni pala mitä olen tekemässä tukee siihen pääsemistä? Lisäksi ne pienet palat pitäisi sitten vielä osata pilkkoa pieniksi opetettaviksi asioiksi ja muistaa nostaa kriteeriä tasaisesti pikkuhiljaa, niin että koirat pääsee onnistumaan, mutta tulevat silti haastetuiksi joka kerta vähän enemmän.

Hiukan omat ajatukset on vielä hakosalla, joten tavoitekaaviot eivät ole vielä "täydellisiä" ja ehkä hyvä niin, jotta voin muokata niitä edistymisemme/takapakkien mukaan niin että kokonaisuus pysyy realistisena.

 Oivan tammikuun treenattavat:

1. ID-hajut: alotettiin tunnistusetsintä kurssilla (Tikkujuttu) ja kotonakin ollaan treenattu ahkeraan. Haasteena jälleen Oivan kiihtyminen. Herra kiljuu huomatessaa purkit/valmistelut eikä meinaa malttaa haistaa lähtöhajua. Purkkitelineellä oli myös siistiä tarjota erilaisia temppuja...Nyt tuntuu, että kun treenin saa toteutettua sopivassa vireessä Oiva jo hitusen ymmärtää mistä on kyse. Kurssin luennolla koin myös todellisen ahaa-elämyksen ja toivottavasti ratkaisun omaan turhautumiseeni Oivan vireen ollessa katossa: Lähtöhajun etsiminen on sen verran vaativa tehtävä koiralle, että se ei onnistu yli kiihtyneenä. Kun koira on sen luontoinen, että se ei myöskään luovuta kovin helposti, ohjaaja voi ihan rauhassa myhäillä itsekseen koiran sähläämistä ja _odottaa_ kunnes koira itse hoksaa laskea virettään onnistuakseen tehtävässä! Tämä oli mulle aika mullistava ajatus, sillä tähän asti olen aina keskeyttänyt homman tai jotenkin muuten yrittänyt kontrolloida Oivan virettä. Koskaan en ole antanut sille mahdollisuutta itse hoksata, että onnistuminen vaatii hieman malttia :)
2. Off-switch, a) jääviin liikkeisiin äänetön kesto, b) seuruu, vauhdin muutokset, käännökset vain yksi treeni mikä oli melko katastrofaalinen epämääräisen suunnitelman vuoksi...off-switch jäänyt lumen tultua muutenkin vähälle, kun ulkona ei raaski makuuttaa koiraa, halli on liian kiihdyttävä paikka vielä ja olkkarissa ei tunnu tila riittävän. HELMIKUUN SUUNNITELMIIN TÄMÄ MUKAAN!
3. Häkkileikit: tunnustushajukurssin yhteydessä tullut hiukan tehtyä, menee jo hyvin häkkiin (aiempina vuosina olen tyrkännyt Oivan kiireellä häkkiin, joten tavaksi on tullut lyödä jarrut pohjaan..), mutta ei osaa odottaa lupaa poistumiseen. HELMIKUUN SUUNNITELMIIN TÄMÄ MUKAAN!
4. OH-treenit, a) noudon palautus vain yksi treeni, mutta tuntui muistuvan mieleen (loppuvuoden liikkeenomaisissa treeneissä tuli tavaksi pudottaa kapula juuri ennen perusasentoon kääntymistä), b) seuruu sivuttain ja peruutus osottautui yllättävän vaikeaksi (joskus osattu ihan hyvin), joten tehty vain peruuttamista molemmilla puolilla, HELMIKUULLE peilin kanssa! c) palkan suunnille vihjesanat (target/back/tässä) jäänyt kokonaan tekemättä, eikä ehkä olekaan niin kiireellinen d) kehonhallinta jakkaroilla tikapuutreeniä, etuosa keikkuvalla alustalla sivuttain painonsiirtoja, tasapainotyynyillä kropan hahmottamista kääntymällä etu-takatassut asennosta sivuttain etu+takatassu asentoon.e) kosketuskeppi bonuksena Ainun kurssilta (aikoinaan kun on tehty haukkasi palloa..), nyt sujuu paremmin=ohjaajan mekaniikka kehittynyt naksutellessa :)

 

Ainun tammikuun treenattavat:

1. OH-treenit, a) venyttelyt jäi HELMIKUULLE b) palkan suunnille vihjesanat (target/back/tässä)  "target" on aikahyvin ymmärryksessä, muut opettamatta, HELMIKUULLE. c) RZ/sivu ihan muutama harjoitus, HELMIKUULLE,  d) "väli"-asento ja lähtöponnarille istuminen sujuu melko hyvin, jatkettava vielä HELMIKUUSSA e) "tuo" jonkinverran kahden lelun leikissä, mutta ei selvästi tajua lainkaan...tämä tarvitsee paremman opetussuunnitelman f) kehonhallinta jakkaroilla tikapuutreeniä, etuosa keikkuvalla alustalla sivuttain painonsiirtoja, tasapainotyynyillä kropan hahmottamista kääntymällä etu-takatassut asennosta sivuttain etu+takatassu asentoon. g) kosketuskeppi sujuu hyvin, seuraavaksi kestoa
2. Kiertäminen=PNU: tehotreenissä, etäisyys vain n.1m, vastapäivään hankalampi, jonkin sortin ymmärrystä alkaa olla...tehty olkkarissa, keittiössä, pihalla, metsässä ja hallilla. Lisää HELMIKUUSSA.
3. "Foot target" kropan hahmotus temppu, josta toivottavasti apua juoksareitten opettamisessa..naksutellaan erilaisten alustojen läpi juoksemisesta niin, että etutassu osuu alustaan. Ei vielä ymmärrä hommaa (jos alustan siirtää pois linjalta, ei hakeudu sinne päinkään), taisin edetä taas liian nopeasti. Lisää HELMIKUUSSA.
4. Keinun alastulon paukuttelu ja vapautuksen odottaminen sujuu kohtuu hyvin, tarkkana ettei paukuta menemällä keinulle kääntyen 180 astetta, vaan että tulisi sivusta! Vapautusta varten HELMIKUULLE 2on2off-temppuja.
5. Hyppytekniikka painonsiirto harjotuksia yhdellä ponnarilla (harjotteissa kaatuu vain eteenpäin), toimii! Tehty myös perussarja tämän harjoituksen perään. Videot omalla välilehdellä.

Kuten voi huomata, heti olen ahnehtinut enemmän treenattavaa mitä olen pystynyt tekemään...moni asi on kuitenkin nyt hyvällä alulla, joten helmikuussa on hyvä jatkaa. Täytyy vähän vielä miettiä näitä ja koittaa tehdä vielä tarkempi suunnitelma tulevaa kuuta varten. Niitä pieniä palasia kriteerien nostamista varten jne. Ja loppuun lupaus! Otan ajastimen käyttöön _jokaiseen_ olkkari treeniin helmikuussa!

Vuosi 2015 15 minuutissa

Tästä alkaa tulla perinne...Tälläkertaa jaksoin hakea musiikkiakin taustalle, kukin päättäköön oliko se sitten hyvä vai huono ratkaisu ;)

Oiva sai tosiaan keväällä kaverikseen pikkuruisen Ainun ja päivittelyt on jäänyt vähemmälle, kun touhuamista koirien kanssa riittää. Ainun ekoista päivistä kotona tein jo keväällä videon, joka löytyy täältä. Koirien omille välilehdille olen laittanut jotain terveysjuttuja ja Hyppytekniikka-välilehdelle olen koonnut Ainun harjoitukset (ja alkuvuodelta Pippsan sekä treenikaveri Mintun). Videokamera on ollut kovasti käytössä, vaikkei tänne asti materiaali olekaan päätynyt. Katsotaan miten tulevana vuotena käy.

Pippsa vilahtaa videossa muutaman kerran. Olen ollut niin onnekas että olen saanut jatkaa energiapommin kanssa agilityä. Hurjasti olen oppinut ja saanut työkaluja tulevaa varten Ainun kanssa. Monessa on pirpana meinaat melkolailla tätinsä kaltainen <3.

Vuosi 2014 12 minuutissa

Kummasti jää blogin päivitykset, kun on oma piha ja talo, joissa tuhat ja sata asiaa tehtävä-listalla... Ohi hurahtaneen vuoden korvauksena tuli luvattua video koostetta kuluneesta vuodesta. Tässä siis 12 minuutin pläjäys Oivan kuulumisista. Kaikenlaista on treenattu hömpöttely mielessä, selkä on saatu koiranarkea kestävään kuntoon ja viimeisetkin mystiset "selkäoireet" paljastuivat allergiaksi. Jatkuvaa raapimista ja selän pureskelua onkin aiheuttanut pujo, timotei, varastopunkit ja pölypunkit. Tulevana vuotena missiona on selvittää mahdolliset ruoka-aine allergiat ja kokeilla josko siedätyshoidosta olisi apua ulkoisiin allergeeneihin.

Agilitystäkään en ole joutunut luopumaan; videossa vilahtelevan Pippsan kanssa alettiin maaliskuussa treenaamaan keppejä Susan Garretin 2x2 menetelmällä ja syksyllä aloitettiin ryhmäpaikalla viikottaiset ratatreenit. Kerran on kisoissakin jo käyty, mutta ihan en vielä samaan tahtiin lyllertänyt supernopean kanssa...

Katsotaan josko tavoitteisiin palaisi vielä tammikuun puolella :)

Iloa ja onnistumisia  kaikille vuodelle 2015!

Hiljaiseksi veti

Ensin Oivasta tuli vino, sitten pienen ojan ylityksen seurauksena kovat selkäkivut ja lopulta diagnoosina välilevynpullistuma ja rappeumaa. Agility kielto. Selkä ei kestä, ei enää ikinä. Samaan hötäkkään vielä kotiutumista uuteen kotiin. Sinänsä onni sillä edellisessä asunnossa olisi pitänyt kanniskella Oivaa 4.kerrokseen, sillä hissiä ei ollut ja pahimmillaan selkä ei rappuja olisi kestänyt. Siksi siis hiljaisuus täällä. Asian sulattelemista, lepoa, kuntoutusta ja järjestelyitä. Keväällä ostettujen ja paljon odotettujen kurssipaikkojen myyntiä eteenpäin. Kisakalenterin tyhjentämistä. Huomaamatta agility olikin hivuttautunut aika isoon rooliin elämässäni. Oivan terveys tulee tietysti ensimmäisenä, mutta silti. Tärkeäksi tulleen harrastuksen pois jääminen on kuin lisä isku. Nyt Oivan selän kuntoutus on jo hyvällä mallilla ja kipulääkkeitä ei ole enää tarvittu pitkään aikaan. Katseet uusiin harrastuksiin, mutta sitä ennen käyn läpi mitä ehdittiin ennen näitä vastoinkäymisiä, ja niistäkin hiukan tarkemmin lähinnä omiksi muistiinpanoiksi. 

Pitkän selän lyhyt tarina

Uudessa kodissa. Paino taas vasemmalla...

15.8. hieroja: Oiva todella kireä ja toispuolinen, suositteli pikaista aikaa fyssarille.

26.8. Piiralla akuutti aika ja ilmeni, että Oivalle on ilmeisesti jo reilusti aiemmin oikeeseen kylkeen (rintarankaan) tullu kovempi törmäys ja sitte päälle muita vauhdikkaan arjen "tapaturmia" ja lopputuloksena se on käyttänyt lähinnä vasemman puolen lihaksia ja oikee puoli on ihan heikko...(näkyy hyvin ensimmäisessä kuvassa miten Oiva istuu paino kokonaan vasemmalla puolella) kompensaatio asentojen takia kierossa, ja jumissa koko hauva. Alkuun alettiin opettelemaan istumaan suoraan ja ravattiin ympyrää kuukauden verran vastapäivään..Ja agility tauolle. Kaularangan jumien vuoksi panta vaihtui valjaisiin.

16.9. Piira: jumpat suoristanut hiukan, lantio ei ollut kääntynyt uudelleen vinoksi, mutta toispuolisuutta edelleen jumpattava

Pöhnässä :(

20.9. ojanylitys: aamupäivällä Oiva loikasi pienen (yli käveltävissä olevan) ojan yli ja alastullessa huusi. Tarkistaessani tassut (ettei mennyt minkään terävän päälle tms.) vinkui jatkuvasti. Jatkettaessa matkaa, kun en mitään haavoja aristavia kohtia löytänyt liikkui kuitenkin normaalisti ravaten. Kotona joka kerta makuulta ylös noustessa vinkui jonkinaikaa. Annoin särkylääkettä, joka ei tuntunut vaikuttavan mitenkään. Lähdettiin eläinlääkäriin, jossa vietettiinkin sitte useampi tunti röntgenissä. Diagnosina lievä skolioosi ja hoidoksi niveliä voiteleva carthropen pistos kuuri ja liikuntakielto.

25.9. Piira: Rintaranka pullistunut, Oiva tosi kipeä. Laitettiin kylkiin laseria ja Leena suositteli selkäongelmiin erikoistuneen eläinlääkärin luona käyntiä. Carthropen ei auta kipuihin.

27.9. univet: skolioosi virheellinen diagnoosi. Kipulääkitys kuntoon ja aika CT-kuvaukselle.

4.10. CT-kuvaus, diagnoosina välilevynpullistumat, nikamissa ei vikaa.

25.10. Tanja: Rintakehän ympärillä "kireä vanne", ei vastannut ensin käsittelyyn. Lähti aukeamaan maksan ja haiman kautta. Takaosa jäi käsittelemättä.

31.10. vesiterapia
6.11. vesiterapia
8.11. Piira: takaosan pehmytkudokset ärtyneet, eli pullistuma aiheuttaa edelleen kipua
12.11. vesiterapia
19.11. Tanja: pelkästään sisäelimien ja verenkierron huoltoa (ei rankaa)
21.11. vesiterapia 
25.11. vesiterapia: vasen kylki pullottaa oikeata enemmän, Oiva laihtunut, joten kyljet pullottaa muutenkin enemmän. Oiva myös alkanut pureskelemaan takaosaansa.
2.12. vesiterapia
5.12. Piira: vasemman kyljen pullotus liukastumisesta tms. saatiin suoristettua, takaosa kipeä (lihakset alkoi täristä käsittelystä), keskiselkä aiempaa jäykempi, mikä ehkä johtuu vesiterapiasta, jos se on ollut liian raskasta. Nyt jätetään se hetkeksi tauolle.

Oivaa vaatetettiin niin sisällä kuin ulkonakin.

Agility 

9.8.
- alussa kierrokset niin korkealla, että muutama rima alas (korjasin)
- kontaktit alussa läpi, vaikka selvästi yritti. Suuremmat höyryt päästeltyään pysähty nätisti.
- okseria 
- kepeillä jättäytymistä ja loppuun persjättöjä

10.8. TSAU kisat 
- A 5 (34,044): ei muistikuvaa ja muistiinpanotkin jäänyt kirjoittamatta :(
- B hyl (46,86): melko alussa karkasi A:lle kun piti mennä kepeille, muuten kiva fiilis radalla ja jatkettiinkin loppu puhtaasti maaliin 

11.8. TSAU kisat 

- C hyl (video): jännitin hirmusti lopun hyppyä ennen viimeistä putkea ja kun se sitte onnistui unohtui koko koira ja loppurata jäikin suorittamatta..silti huikee fiilis! Harmitti toki, mutta parempaan en usko että sinä päivänä olisin pystynyt, sen verran kovalla pääkoppa oli ekojen 3-luokan kisojen vuoksi. Tuommoset olisi varmasti karsiutunut kisakokemuksen myötä.
- E hyl (video): ei voi ohjaaja paljon epäjohdonmukaisemmin toimia...Oiva tuli A:lta läpi, mutta hitaiden hoksottimien kanssa puutuin siihen vasta, kun se oli mennyt putkenkin ja kaiken kukkuraksi se pääsi suorittamaan muita esteitä radalta poistuessamme..joopa joo, olis pitäny jatkaa vaan tai sitte pistää peli heti poikki läpi tulemiseen ja poistua niin ettei mitään enää tehdä. En ihan tainnu olla skarpimmillani.

13.8. 
-kontaktien vahvistamista
-keppejä vedättämällä ja jättäytymällä, jolloin teki loppuun, mutta vauhti hidastui mitä en halua

14.8. Eve
- vekkaukset ja oma linja tuotti vaikeuksia
- kontaktit piti kivasti
 

21.8. Eve

- putki-kontakti erottelu: kannattaako jättää vain suullisen käskyn varaan? Pureskeltavaksi jäi josko alkaisi johdonmukaisesti ohjaamaan vaikka aina putkelle saattaen ja kontakteille irrottaen..
- keppikulma mitä Oiva ei osannut

23.8. valmennusryhmän näyttökoe

Kolmiosainen näyttökoe, jossa 1) hyppyrata, josta pisteytettiin nolla suorituksen ajan mukaan. Tästä saatiin ekalla yrittämällä nolla ja sitte toisella kerralla meillä oli vielä mahdollisuus parantaa aikaa ja alku menikin lupaavasti ja nopeammin, mutta lopussa mulle tyypillisesti unohdin koiran sekunniksi ja siinä se sitten olikin. Molemmat radat kuitenkin niiin hyvällä fiiliksellä ja ensimmäisessä oma keskittyminenkin meni ihan nappiin! 2) Toinen rata missä oli muutamia kohtia joiden ratkaisu pisteytettiin. Ihan kivasti  meni mitä nyt oma keskittyminen alkoi taas herpaantua ja kun piti esim. mennä kepit uudelleen eri puolelta kuin ensimmäisellä kerralla ei meikäläiseltä onnistunut pitämään mielessä kummalta puolelta menin jo ja kummalta olin menossa... 3) olikin ohjaajalle tarkoitettu nopeus ja ketteryys testi. Hiukan otti kunnon päälle kun oli jo juossut kahta eri rataa useampaan kertaan, mutta jonkunmoiset suoritukset näistäkin sain aikaiseksi.

25.8. Jaakon 1/2 yksäri
- Uutena mulle tuplasylkkäri-onnistu kivasti 
- turhan usein yritän ohjata persjätöllä, mikä ei ole hyvä vaihtoehto käännöksissä, koska ohjaus vetää koiraa eteenpäin
- poispäinkäännöksissä treenattava rytmitystä: annettava koiran irrota kunnolla ja ohjattava reilusti takaa, jolloin oma liike ja sen suunta korostuu
- rytmityksiä mietittävä: koiran olisi helpompi koota itsensä hyppyihin
- esteiden välillä muistettava 1)kontakti, 2) esteen kiinnitys, 3) ennakointi seuraavaan esteeseen

28.8.,3.-4.9. hyppytekniikka, Vappu

- Tässä kohtaa oltiin saatu "toispuolisuus"-diagnoosi, joten erityisesti tuota oikean puolen kuntoutusta silmällä pitäen treenattiin hyppytekniikkaa (vaikkei se nyt ihan ajatus ollut silloin kun ne varattiin..). Videotakin löytyy, mutta nyt jää tästä päivityksestä (ehkä lisään linkin myöhemmin, jos muistan).

 

27.9. valmennusryhmä
- Oivan saikkuillessa toispuolisuuttaan, sain lainaksi  Kurumin, ettei ohjaaja ihan ruostuisi (tässä kohtaa ajateltiin vielä, että Oiva kuntoutuisi). Jehna, että bordercollie meni lujaa! Ja hiljaa..Oiva kulkee aika ryminällä. Hyviä fiiliksiä, Kurumi oli tosi tarkka, ohjaukset piti tehdä huolellisesti, muuten ei homma pelannu, mutta sitte kun pelas..niin hienoa! Paitsi, että kunto tais hiukan loppua kesken...multa siis.

Näihin jäi sitte Oivan aksaamiset. Valmennusryhmän pääsykoe ja Jaakon yksäri jäi viimeisiksi treeneiksi, molemmat tosi hyvällä mielellä. Itse kävin vielä syksyn aikana kuuntelemassa 28.9. ohjaajan fysiikasta ja 31.10. psyykkisestä valmentautumisesta.

 












Muutaman päivän Oivakin ehti nauttia oman pihan ihanuudesta "osallistumalla" pihatöihin. Sitte mentiin vaan remmissä pitkän aikaa ja nyt pikkuhiljaa sallitaan varovaista vapautta. 

Ihan naapurustosta (max.20min kävelymatkan päässä) löytyy hevosia, lehmiä ja lampaita. Aikas hurjalta tuntui kun kymmenisen kesällä syntynyttä, mutta jo melko kookasta vasikkaa JUOKSEE kohti katsomaan kuka menee laitumen ohi.... Oivaakin hiukan jännitti aluksi (enää ei kiinnosta pahemmin, ei Oivaa, eikä kyllä lehmiäkään siinä määrin), Murua ei pahemmin napannut ensikohtaaminenkaan.

TOKO

Treenailtu ei olla, mutta 17.8. vietin päivän sateessa seuratessa muiden treenejä Christa Enqvistin johdolla. Näistä saa kyllä niin paljon inspiraatiota. Tuolloin vaan agility vei suurimman ajan ja Oivan kanssa suurin kynnys on edelleen se vireen säätely ja ääntely, sillä jos niihin ei puutu ei oikein ole mitään mieltä treenata mitään muutakaan.

Motivointiklinikka ja naksuttelua

7.9. oltiin vesikoirat ry:n järjestämällä Vappu Alatalon motivointiklinikalla. Saatiin hyviä vinkkejä vireen hallintaan. Oli kiva nähdä erilaisia vesikoiria ja niiden "ongelmia".

Naksuttelu on ollut oikeastaan Oivan ainut ilo pitkän aikaan, kun liikkua ei ole saanut. Hiukan olen saanut kaivettua herrasta oma-alotteisuutta, mutta aika äkkiä tämä turhautuu kun on tottunut siihen että minä autan aina...

Kevät kivaa

Lumet on vihdoinkin hävinnyt lähes kaikkialta ja aurinkoisia päiviä mahtuu sateiden ja kurakelien väliin. Me ollaan oltu ahkeria ja harrastettu ja kisattu vähän kaikissa lajeissa. Treenien lisäksi Oiva on nauttinut kepeistä, joiden tarjonta metsässä on kasvanut räjähdysmäisesti lumien sulettua. Murun kanssa käytiin painiskelemassa ja treenaamassa ohituksia (19.4.).

Muru tietää, että Oivan keppeihin ei kosketa

TOKO:
14.4. mölli-tokokoe, ALO, L-SSK:n monitoimipäivä

Luoksepäästävyys 10 (x1)

Kentälle mennessä Oiva ihan kierroksilla, eikä meinannut tajuta mistä on kyse (agility esteitä sivuilla). Tarvii opettaa joku käsky/merkki josta Oiva tietää mitä on tulossa.

Paikalla makaaminen 10 (x3)

Hienosti! Yksi koira lähti heti alussa riekkumaan ja Oiva oli kyseiselle jo purrannut kehän ulkopuolella, joten toistin "maahan"-käskyn niin herra pysyi paikallaa kaikesta huolimatta: vau! En ois uskonut. Lisäksi on ollut hiukan ongelmaa maasta perusasentoon ennakointiin, mutta nyt siitä ei ollut tietoakaan vaan homma meni nappiin.

Seuraaminen kytkettynä 9 (x2)

Katsekontakti putoo, sijainti ok, hihna kuulemma hitusen kireä.

Seuraaminen taluttimetta 9 (x4)

Katsekontakti putoo, sijainti ok.

Maahan meno seuraamisen yhteydessä 10 (x2)

Hieno! Ja taaskin paluu perusasentoon ilman ennakointia :)

Luoksetulo 10 (x3)

Perusasento jäi hiukan taakse.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9 (x2)

Otti ehkä muutaman asekeleen käskyn jälkeen.

Estehyppy 10 (x2)

Varasti, mutta ärähdin ja käskin uudelleen sivulle. Ei olla tehty tätä pitkään aikaan, joten käytin vain vapautuskäskyä ja alastulon jälkeen "seis" este käskyn sijaan, mikä toimikin hyvin. Tätä täytyy miettiä miten jatkossa haluan tehdä. Ennakoi hitusen perusasentoa paluussa.

Kokonaisvaikutus 9 (x1)

Ääntely verotti jälleen. Liikkeet Oiva teki tälläkertaa suht hiljaa, mutta liikkeiden välillä haukuttiin sitte ylikierroksilla. Uskon, että nyt ääntelyn syynä oli ennemmin sivulla "tyrkyllä" olevat agility esteet kuin ylivuoto ja olihan ääntelykin ihan erilaista.

Pistemäärä 191, sijoitus 2.

Aika helpolla pisteitä sai..itse olen vähän kriittisempi, mutta mukava tietää missä mennään, kun treenaaminen on ollut vähän tauolla.

Kotona ollaan treenattu vielä noudon pitoa edessä ja perusasennossa dummyllä, puu- ja metallikapuloilla. Luonnonmaalla olin rohkaistuin ja lähetin Oivan jopa kiertämään puuta puukapula suussa. Takastulomatkalla se putosi, jotin otin muutaman kierron niin, että käskin pudottaa kapulan melko äkkiä, vapautin ja palkkasin lelulla itseni taakse. Josko tällä saisi rakennettua vauhtia liikkeeseen. Nyt pitäisi kyllä keskittyä tuohon pitoon ja palautukseen, uskon että muut palaset tulee aika itsestään. Ja tehtiinhän me vielä pari pitoa puun kiertojen jälkeen.

26.4. toko häiriö, Paula Speer

- seuruuta ilman käskyä (ei voi epäonnistua), 3-5 askelta käännös periaatteella ja oikeasta toiminnasta palkkaa ja kehuja. Jos meinaa lähteä muualle, ilman mitään käskyjä vaihda suuntaa reippaasti ja kehu kun tulee perässä.

- paikallamakuu ohjaajat piilossa: vinku hieman, paluussa odotin hiljaista hetkeä. Jatkossa mun kannattaa tehdä vain parin askeleen poistumisia, jotta ei ehdi vinkua ja siitä palkkaa. Jos ehtii vinkua pysähdyn ja jatkuu vasta kun hiljaa.

- koirat kehässä pyllyt keskustaan päin paikallaoloja eri asennoissa ja häiriöissä. häiriöinä koirakoita pujotteleva koirakko, Paula, Paula lelua heilutellen, Paula koiran yli astuen. Nämä kaikki Oiva oli hienosti hiljaa paikallaan. Nyt vältettävä treenaamista niin että pääsee vinkumaan eli vain lyhyitä tai sitte niin paljon häiriöitä, että on sen puolesta hiljaa.

- luoksetulo lelukasan läpi: hetsasin alkuun ja jätin juosten (Paula piti pannasta), hiukan Oiva hidasti ja haisteli kasaa, mutta tuli luo.

Agility:

20.4. Jaakko

Ensimmäinen kerta oli sellainen olo, että olisin periaatteessa voinut mennä koko radan! Kaipa sekin jonkinlaisesta kehittymisestä kertoo...Käytännössä Jaakko totesi alkumetreillä yleis-ongelmia, joihin sitte saatiin erilaisia harjotteita, joten radan teko jäi alkumetreille. Hyvä niin, sillä koin itsekin jonkin sortin valaistuksen yhteisestä tekijästä erilaisten ongelmien taustalla ja nyt on niihin "parannus keinokin".

Ensin diagnoosi oli, että Oiva ei halua hypätä mua kohti, mutta se jalostui niin, että Oiva on vähän turhan herkkä mun liikkeelle ja siksi mua kohti hyppääminen on vaikeaa, kun olen niissä tilanteissa lähes paikallaan ja toisaalta, jos mä jo jatkan täysillä seuraavaan Oivalle tulee paniikki ja se hutiloi suorituksessa olevan esteen. Tämän takia myös kuollut palkka jää usein vaille huomiota, kun Oivalla on vain kiire mun perään. Parannuskeinoja videolla ja listattuna:

1. Yhden esteen hyppyyttäminen kahdeksikkona mua kohti, kuten backlap. Melko pian pitää muistaa ottaa taakse toinen este, jolle jatkaa, ettei jumitu kasiin.
2. "Saksalainen": oman liikkeen häiriö-arvo kasvatettava pikkuhiljaa. Palkka videonmukaiseen kohtaan joko jätettynä valmiiksi/pudotettuna vapautuksen yhteydessä/apuohjaajalta, kun koira valitsee oikein (suorittaa esteen, vaikka ohjaaja jo toisella puolella)
3. "niisto": niistävä käsi ei mene riman yli lainkaan, vaan pudottaa palkan siivekkeen kohdalle, jonka jälkeen täysillä eteenpäin. Palkka on silti AINA otettava/haettava, kun kerran sen sallin (aina näin! koskaan en saa lähteä koiran kanssa takaisin hakemaan lelua, vaan sen on tuotava se ja sitte leikitään - tämä auttaa myös tehtävän suorittamiseen loppuun vaikka minä jo painelen muualla)

Lisäksi saatiin läksyksi harjoitella pimeitäputkikulmia ihan alusta..Oiva on selvästi unohtanut koko homman ja jää ulostulossa pyörimään "mihin nyt mennään?", eikä me niitä ollakkaan kauheesti tehty.

23.4. valmennusryhmä keskenään Jounin radalla

- kontaktit vähän niin ja näin..mun pitäis keskittyä olemaan mustavalkoisempi ja määritellä tarkkaan millä kriteereillä mennään ja mikä on seuraus jos ne ei täyty.

- niisto kepeille onnistui kivasti vaikkei sellaista olla ennen tehtykään

- keinulle meno oli vaikeaa, eikä oikein onnistuttu vaikka yritin molemmilta puolilta ohjaten kumpikaan ei oikein toiminut

- poispäinkäännöksessä täytyy muistaa ajoituis jo ennen  kuin Oiva ponnistaa, jotta kääntyminen onnistuu

24.4. Henkka

- ensimmäisellä radalla kontaktit paukku, mutta sitte otin etupalkan käyttöön ja tein useempia toistoja puomilla ja A:lla ja homma lähti toimimaan.

25.4.

- kävin toko treenien jälkeen vielä treenamassa kontakteja. Pysy hienosti etupalkan avulla.

28.4. KISAT


  Loppusuoralla puomin alastulokontaktilta vitonen :(

Näyttelyt:

19.4. treeni Kupittaalla

- paremmin meni kuin viimeksi, toisinsanoen ei niin paljon örinöitä. Lisäksi tehtiin edestakaisin juokseminen pareittain niin se sujui yllättävänkin hyvin vaikka parina oli nuori kultsu uros.

27.4. Hyvinkään näyttelyt

Ryhmänäyttely, avoinluokka

Tuomari: Gonzalez Eduardo, Spain

LAATULUOKKA: EH

ARVOSTELU: Nice front. Good head. Too long neck. Good topline. I would prefer better rear.

Vesikoirat ry:n pääerikoisnäyttely

Tuomari: Navarro Carmen, Spain

LAATULUOKKA: ERI

KÄYTTÄYTYMINEN: rodunomainen lähestyttäessä

ARVOSTELU:
eli "Erittäin hyvät pään mittasuhteet, hyvä pigmentti ja väri, oikea purenta, vahva niska, hyvä vatsalinja ja rintakehä, normaali liikunta"

Lisäksi käytiin Saaristolaismarkkinoilla (21.4.) ja ihmeteltiin kauhean pelottavia heliumpallojen myyjiä. Muuten Oivan kaupunki käyttäytyminen on parantunut huimasti. Pallot oli ainoa mitä pöhistiin. Ja vaikka ne ilmeisesti oli ihan hirveitä niin namit maistui maasta ihan lähituntumassakin, kun muutaman kerran mentiin ohi. Markkinoitten jälkeen mentiin painimaan Murun kanssa Luonnonmaalle ja nauttimaan ihansta aurinkoisesta päivästä.

Pesovati treeni on edistynyt niin, että hetken sielä pysyy jo neljällä tassulla, mutta helposti oiva istuu vatiin seisomisen sijasta. Luulisi sen tekevän ahtaampaa, mutta taitaa syvät lihakset päästä niin helpommalla.

Huh, hiki tulee näitä kirjatessa...Niin ja iso muutos tulossa! Oiva sai 98l pakastetilaa lisää, joten kunhan avattu nappulasäkki loppuu, herran ruokavalio muuttuu barfiin. Siitä varmasti lisää myöhemmin.

Hifistely treenit

Synttärilahjaksi hankin syke-mittarin ja saas nähdä tuliko hankittua vähän turhankin hieno...paketista löyty mittarin lisäksi askel anturi, jonka avulla saa vauhti ja askelpituus tietoja, myös GPS houkutti, varsinkin mejää ajatellen, mutta se jäi vielä hankkimatta. Pistin mielenkiinnosta kaikki mahdolliset härpäkkeet (mitä tähän mennessä osaan käyttää) nauhottamaan agility-treenejä hallille saapumisesta poistumiseen saakka. Aikas jänskää dataa siitä tulikin. Sen verran olen lista/taulukko/lokerointi -ihminen, että kieltämättä saan jotain outoja kiksejä tämmösistä. Se hankinnan syynä oikeestaan olikin, eli kun saan mustaa valkoisella suorituksistani uskoisin motivoituvani liikkumaan vielä tehokkaammin ja sitä alkaisi kilot sitte karisemaan ja askel agilityssä pitenemään.

Treenit oli Timo Liuhdon 2 h yksäri, joka jaettiin kolmen koirakon kesken. Hifistely dataa tuli tallennettua hitusen yli 3h. Käyristä näkee hyvin "tekemisen syklit" eli alkulämmittelyssä syke/vauhti lähtee nousuun (n.30 min), rataan tutustumisessa se laskee (n.30 min), me oltiin Oivan kanssa eka koirakko josta ensimmäinen n.10 min korkeempi piikki. Sitte muiden koirien mennessä hiukan laskee (n.20 min) ja meidän toinen vuoro n. 15 min taas korkeempi piikki. Jälleen muut koirat (n.30 min) ja loppuverska (n.30min). Olisin luullut että syke laskee väleillä enempi, toinen asia josta yllätyin on jäähdyttelyn sykkeen mataluus verrattuna alkulämmittelyyn. Aika näyttää mitä näistä saa irti ja kuinka motivoidun tai en.

Treenit tuli myös lähes kokonaan videoitua. Noihin "moveihin" pystyisi jotenkin liittämään analysointi ohjelmassa videota, kartta ja paikkatietoja, mutta ne on vielä mun osaamisalueen ulkopuolella. Tässä kuitenkin kooste pelkästä videosta, jossa näkyy lähes koko rata. Oli kyllä niin hyvän fiiliksen treenit, että mietin oikein onkohan koskaan ollut näin kivaa agilityssä. Näitä lisää! Ihan uutena juttuna tehtiin niisto pituudelle ja lisäksi ohjauksina backlap ja japanilainen olivat semmoisia, mitä olin tehnyt vain kerran ennen. Tai no backlapiä kaks kertaa, mutta se toinen kerta itsekseen treenatessa johti vaan mustelmiin käsivarressa eli selkeesti tein Oivan mielestä jotain väärin..nyt kuitenkin nämäkin molemmat sujui hyvin! Sitte vaa hallille itekseen vahvistamaan näitäkin.

 

Sitte viimepäivityksen ollaan käyty Oivan kanssa myös fyssarilla. Syksyllä avattu takapään jumi, joka aiheutti vinoutta minkä hyppytekniikka treeneissäkin huomasi oli siirtynyt eteen kaularangan kohille, minkä takia on vieläkin ollut pientä vinoutta huomattavissa. Takapää ja selkä sitä vastoin oli hyvässä kunnossa ja syvät lihakset kehittyneet. Lisäksi takajaloissa oli hiukan lihasjumia. Olin itsekin huomannut, että hieroessa Oiva panttaa takajalkoja, mutta ajattelin että se ei vaan tykännyt käsittelystä, kun meillä on sen suhteen muutenkin ollut hiukan tahtojen taisteluja. Nyt on pienetkin jumit taas auki ja voidaan jatkaa satalasissa. Kotona ollaan pari kertaa viikossa jumpattu syviä lihaksia ja eilen kokeiltiin uutena juttuna seisomista pesovadissa. Kolme tassua saatiin vatiin, mutta aikas haastellista oli Oivalle. Eiköhän luonnistu kun tajuu mitä haluun, nyt yrittää niin kovasti että tasapaino menee ihmeellisten yritysten takia.

Toko puolella ollaan jatkettu rauhassa istumista mun edessä dummy suussa. Dummyn lisäksi otin heti mukaan puukapulan ja pari erilaista köysilelua. Homma ei ole mitenkään vahvalla pohjalla ja oli ehkä riski ottaa heti erilaisia esineitä mukaan, mutta ajattelin niin, että nyt Oiva ei ehdi tottumaan että homma tehtäisiin vain tietyllä dummyllä. Tänään kokeilin myös agilityhallilla pitoa dummyllä jolla se parhaiten sopii, mutta taisi olla liian vaikea, joten jätin pariin jotenkuten onnistuneeseen toistoon. 

Huomenna mennään möllitoko-kokeeseen, joten kerrattiin pitkästä aikaa kokonaisia ALO-liikkeitä agilityhallilla. Seuruu ja seuruusta pysähtyvät liikkeet sujui hyvin. Hiukan ongelmaa maahan menon paluussa, kun Oiva meinaa ennakoida perusasentoa, joten sitä hinkattiin ja ongelman huomattuani vapautin sen aina ilman perusasentoa. Paikallaolo alkoi totuttuun tapaan vinkuen, mutta keksinkin siihen uuden lähestymistavan. Oiva kun kerran pysyy ääntelystä huolimatta paikallaan kokeilin niin, että jätin lelun Oivan ja mun väliin palkaksi ja odotin ja odotin muualle katsoen kunnes vinkuminen loppu, maltillinen kehu, naks ja vapautus lelulle. Kai tuo on hiukan naksun väärinkäyttöä, mutta toimi. Heti toisella toistolla Vinkuminen loppui paljon lyhyempään. Tätä voisi viedä vähän pidemmällekin, jos Oiva tajuaisi, että pääse palkalle kun hiljenee ja sitte siitä alkaisi uudelleen rakentamaan kestoa. Täytyy olla tarkkana tuon ääntelyn kanssa, koska kyllä se vähän vaikuttaa, että se on pahentunut sen takia, että ääntelyn kautta Oiva on päässyt tekemään hommia, koska joko olen kieltänyt sitä ja käskenyt maahan/istumaan tai olen katsonut läpi sormien. Ollaan menossa Paula Speerin tokohäiriö kurssille ja etukäteen jo viestittelin hänen kanssaan tästä ääntelyongelmasta, joten siihen olisi tarkoitus puuttua. Katsotaan kuinka käy. Jotenkin tekisi kauheasti mieli vielä tehdä näitä toko-liikkeitä pidemmälle ja päästä kunnolla kisaamaan, mutta niitä on turha ajatellakaan, ellei ensin tee tuolle ääntelylle jotain.

Tänään oltiin tosiaan hallilla tarkoituksena tokoilla ja vahvistaa kontakteja lelupalkalla, koska itse olen ollut flunssassa koko viikon enkä vieläkään ole ihan kunnossa. En sitten kuitenkaan malttanut olla tekemättä hiukan rataa, kun sellainen kivan oloinen oli valmiina ja kontaktit itsekseen toimi hyvin niin pitihän sitä kokeilla toimiiko ne radalla. No ei toiminut. Kerrattiin sitte vielä erikseen. Toistoja, toistoja...mutta tässä rata

Oiva ei millään meinannut mennä kepeille kunolla, joten otin ohjurit käyttöön. Oon niin paljon keskittynyt kontakteihin, että ei paljon oo keppejä kertailtu, joten lähitulevaisuudessa fokus siihenkin. Myös okseri tuotti ongelmia, joten mentiin se muutaman kerran ilman ensimmäistä rimaa ja sitten sujui. niitä siis hyppytekniikka harjotuksiin mukaan. Nyt kun on jumit auki pystyy niitäkin suunnittelemaan hiukan enemmän muuta menoa tukevaksi. Putkesta putkeen lähetys vaati myös vahvistusta, Oiva juoksi melkein sivuttain mua katsoen putkien välit kun yritin takaata vain suullisesti lähettää suoraa edessä olevaan toiseen putkeen... Putki-kontakti erottelu sitävastoin toimi hyvin, radalla ei kummempaa tilannetta olekaan, mutta pitihän sitä kokeilla ihan istuttamalla Oiva 7:n siivekkeen vierelle ja eleettä suullisella käskyllä lähettämistä. Osas molemmat :) Pitäis varmaan tehdä joku treenattavaa lista, että pysyis paremmin kärryllä, eikä unohtais treenata niitä ei niin akuutteja uusia asioitakaan...

Ensimmäiset epikset takana!

Halihali, pusipusi

Epävirallisissa agilitykisoissa startattiin ensimmäisen kerran 8.8. Vanton tilalla. Tuomarina oli Juha Kujala. Tarkoitus oli osallistua vain mölleihin, kun keinu kerta ei ole kunnossa, mutta ilmottautumisessa meidät ylipuhuttiin myös 1.luokkaan...ainahan sen keinun ohi voi juosta JOS se on radalla. Ja sehän ei ollut. Mölliradalla meikäläinen jännitti sen verran, että kummaltakaan kontaktilta en kunnolla vapauttanut Oivaa, mutta meni ne silti virheittä. Mutta joo, se siitä mustavalkosuudesta Oivan kanssa... Ennen A:ta oleva este jäi väliin ja siitä tuli 10 virhepistettä (oikeilla säännöillä olis ollu hyl). Sen verran nopiaan Oiva kuitenkin pinkoi, että sijoituttiin kolmanneksi. Sitten 1.luokan radalla en enää jännittänyt niin paljon ja ensimmäinen kontakti A meni ihan täydellisesti vapautuksineen päivineen. Kepit meni hienosti, mutta 5 virhepistettä napattiin kiellosta, kun lähes suoran putken jälkeen olin ihan liian myöhässä ohjaamassa seuraavalle esteelle, sen jälkeen sitte paineltiinkin puomille ja sellaista vauhtia, että Oiva oli alastulossa jo ennen kuin minä ylöstulon kohdilla eikä se mitään kontaktia kyllä ottanut, mutta vahingossa osui pinnalle ja hyppäsi itsekseen jo loppusuoran esteetkin ilman minkäänlaisia käskyjä...Sinänsä ihan kiva, että hakee nuo esteet itse, mutta toisaalta rata oliskin voinut jatkua muualle kuin suoraan...Eipä jatkunut ja niistä viidestä pisteestä huolimatta super-Oiva voitti 1.luokan! Aikamoinen aloitus meillä. Jäi kyllä hyvä fiilis pikkuvirheistä huolimatta. Ensivuoden tavotteissa voisi sitte olla ne viralliset kisat, mutta nyt syksyllä on hyvä treenata vielä epiksissä, ettei tulisi noita pikkuvirheitäkään, kun kerran radat tuntuu helpoilta ja Oivalla vauhtia riittää.

Hajuerottelu kanttarellien kanssa lähti hyvin käyntiin. Ekassa treenissä tosin Oiva tarjosi välillä "ole"-asentoa (ks. toko), kun se on viimeisin uusi asia mitä oltiin tehty. Hassu haukku <3 

31.1. Kolme lyhyttä treeniä kantttarellipurkilla. Siirtelin purkkia ja laitoin näkyviin paikkoihin Oivan näkemättä.

 

1.8. Tyhjä purkki kanttarellipurkin kaveriksi lähellä purkkeja siirrellen toimi hyvin, mutta näkyvään paikkaan Oivan näkemäätä laittaminen oli liian vaikea, joten lopuksi muutama pelkällä sienipurkilla. Kehuin peruskehujen lisäksi sanomalla "kanttarelli". Että on muuten hölmö sana, kun sitä tarpeeksi toistelee...

2.8. Alkuun pelkällä sienipurkilla (viimekerran takapakki mielessä) ja kun meni hyvin tyhjäpurkki mukaan. Meni niin hienosti, että laitoin taas näkyvään piiloon ja sekin onnistui! Loppuun pari helpompaa toistoa vain purkkeja siirrellen.

3.8. Idea selvillä ja homma mieleistä, meinaat kun Oiva huomaa että haen purkit, kierrokset nousee melkoisesti...Kahdella purkilla sujuu jo hienosti vaikka piilottaisi Oivan näkemättä, joten otin ilmaisun mukaan. Pistin tyhjän purkin pois ja siirtelin näkyvillä kanttarellipurkkia. Pari kertaa käskin maahan ja sitten päätin avittaa käsimerkillä tarvittaessa. Jo ekalla harjotuskerralla tarjosi maahan menoa muutaman kerran! Fiksu poika. Toinen treeni tehtiin myöhemmin kahdella purkilla (siirrellen) ja lähes jokakerta Oiva meni itse oikean purkin edessä maahan, ellei mennyt autoin käsimerkillä.

9.8. ja 10.8. tauko ei tehnyt hyvää tälläkertaa. Oiva keskittyi huonosti ja sähläsi sitäkin enemmän. maahanmenossa tarvitsi apua ja välillä tarjosi maahanmenoa ilman sienipurkkia välillä tyhjän purkinkohdalla. Yritin aina helpottaa ja lopettaa onnistuneeseen. Tosin "kanttarelli" sana on mennyt jollain tasolla kaaliin, koska sen kuullessaa nenä alkaa käydä, mutta touhotus on sen verran suurta että siihen se sitte taitaakin vielä kaatua...Tästä jatketaan. Harmi vaan, että muutkin on löytänyt meidän lenkkimaastojen sienipaikat eikä sielä ole enää treenisieni tuoreeltaan poimittaviksi..Eiköhän niitä jostain löydy, mammalta ainakin.

Muista treenailuista alla listattuna. Kotona meillä äijät rötköttää vuoron perään sängyllä, sohvalla lattialla...Timolla neljäs kuukausi saikkua meneillään. Istuminen ei suju ja ruokailukin on vaatinut mielikuvitusta ja Oivalta itsekuria, mitä onkin löytynyt hienosti. Kertaakaan ei ole kunnolla yrittänyt varkaille, pari intensiivistä lautasen tuijotusta on tainnut olla suurin yritys.

 

Paimennus

23.7. 

- Sikaili pyöröaitauksessa..minä en huomaa sitä hetkeä kun Oiva "luopuu lampaista", vaan vaatimalla vaadin sen maahan asti, josta se paineistuu ja lopettaa työt kokonaan ja sitte kun se taas jatkaa se tulee suoraa mua ja lampaita kohti eikä kierrä nättiä flänkkiä..turhautusin aikalailla..mietin jo kelle myisin loput meiän kerroista...

- Toinen kerta tehtiin hihnassa (ylläri..) poispäin ajoa ja saatiinkin lampaat häkitettyä nurkka-aitaukseen (lampailla toinen kurssilainen), tosin kyllä hihnan ansiosta: pysäytys käskyt meni kuuroille korville. Kun lampaat oli nurkassa tehtiin vähän flänkkien etäisyystreeniä, mikä ei enää ollut niin katastrofaalista, mutta eipä siinä kehumistakaan ollut.

- Lopuksi tehtiin vielä perusajoa laitumen reunaapitkin Takun varmistaessa, sisälaidunta. Pysäytykset edelleen hukassa, mutta Outin kepillä huitominen (ja muutamen kerran lensi Oivan eteenkin) auttoi hiukan. Minä siis lampailla ilman keppiä ja Outin keppiä Oiva tuntui hiukan kunnioittavankin paineistumatta siitä. Flänkit nurkissa meni ihan kivasti. Mulle läksynä pysyä lampailla AINA.

6.8.

- Perusajoa liinassa, kuten viimekerran vika osuus. Ei pysähtynyt kunnolla ja lopetti herkästi hommien teon, joten vaihdettiin Outi lampaille ja minä liinan päähän (poispäin ajo). Pysähdykset sujui paremmin, mutta päiväkävely fiilis muuten...ja kun kiinniitti huomiota lampaisiin pyrähti niitä kohti tuhattasataa..se siitä rauhallisesta ajosta.

- Lyhyitä hakuja. Mulla keppi, ei paineistunut! ja jopa kuunteli hiukan paremmin, pysähdyksetkin suht ok. Muutama sikailu pyrähdys. Flänkit niin tiiviitä, että laumasta viimeinen usein irtosi eri suuntaan. Probleema kun ei oikeen pysty sanomaan, tekeekö Oiva osaamattomuuttaan liian tiiviin flänkin vai oliko sen mielestä kivaa saada yksi erilleen ja päästä sitte kokoamaan se takaisin...Seuraaviin treeneihin jotain heitettävää mukaan ja sihti niin, että saataisiin se kaari kauemmas ja viimeinenkin lammas laumaan.

Alkukesän opit ammennettiin Elinalta ja Nokilta, joista oli juttua Turkulaisessa.  

Agility:

24.7. NK

- Kepeillä muistettava olla koiraa kohtaa reilu ja tukea linjaa loppuun saakka

25.7. NK

- Saksalainen käännös uutena ohjauksena

- Mieti koiran lyhin linja ja tue sitä äläkä mene eteen!

6.8. 

- Kävin itsekseni treenaamassa saksalaista...kyllä isopyörä joutu raksuttamaan, mutta ehkä se jotenkin ois nyt paremmin päässä.., tarviin kyllä vielä toistoja, toistoja, toistoja.

- Kontaktit pysys aluksi hienosti, mutta kun tein hiukan välissä muuta niin koko homma unohtu..naksuttelin sitte lopuksi vielä nokkimista itse vierellä ollen.

- Keinu: kolistelu alastulo aluksi ok, mutta jonkun ajan päästä ei houkuttelusta huolimatta ois halunnu tulla...ylöstuloa ja keinun laskua tein ilman avustajaa jättämällä Oivan istumaan ja menemällä itse valmiiksi keinun päähän. Vauhdilla se tuli ja laskin keinun vaihtelevilla nopeuksilla (ylhäältä en pystynyt yksikseni pois nostamaan). Hiukan huomasin hidastumista loppua kohti, joten helpompi viimiseksi.

- Keppejä: 2 vikaa meinaa jäädä välillä.

- Rengasta eri kulmista hienosti.

Toko:

30.7. AN, paikallamakuu

- Ei vesipulloa liikkeen aikana vaan ruinaus karsittava jotenkin muuten (odotteluaikoina, jos komentaa/ruinaa voi ruiskasta). Oleellista että itse erotan syyn eli ruinaako, koska on epävarma mitä vaaditaan vai tylsyyttään.

- Makuusta mielenkiintoisempi tehtävä: uusi asento leuka maassa ja paino tasaisesti (ei lonkalle), käsky "ole". Muutaman kerran tätä oltiin jo treenattukin ja Oiva muisti hyvin mistä on kyse. Pysyin lähellä, palkkasin ja hoin ole melkosesti. Vinkkinä ruokakippu palkkio eteen aina, jotta tehtävä vahvistuu, eli myös kisoissa kehän ulkopuolelle siihen suuntaan mihin makuu tehdään.

- Maahan meno ja ylösnouseminen harjoiteltava erikseen (ilman matkaa ja aikaa) nopeiksi ja suoriksi, korkeammissa luokissa merkkaa paljon. Vinkkejä taas siitä omasta sijainnista (perusaento-maahan itse hiukan normaalia edempänä ja toisinpäin taaempana, jotta koiran luonnollista nousta/laskeutua oikeaan asentoon suoraan kontaktia pitäen)

- Häiriö makuu: koirien ja ohjaajien välissä leluja, törppöjä, häiriökoiria juoksemassa läpi/leikkimässä. Tein Oivan kanssa "ole"-treeniä, joten häiriöt oli mun selän takana eikä meidän välissä (uusi käsky, ei vielä etäisyyttä) ja hienosti toimi häiriöistä huolimatta.

- Itsekseen tein seuruuta ja kuulemma Oiva tykkää heilutella ja irrottaa takapäänsä niin, että asento on välillä vino. Vinkiksi sain opetella sen kanssa temppuja esim. mun ympäri peruuttamisen, jalkojenvälistä kahdeksikon peruuttaen, joita sitten voisi tehdä kesken seuruu harjotusten ja sillä saisi hillittyä sitä perän ulospäin kiepsauttelua. Myös palkan suuntaan tulee kiinnittää huomiota, mutta tässä pelkään, että jos alan palkkaamaan ulkopuolelta, asento ehkä korjaantuisi, mutta kontakti (joka vasta saatiin kuntoon) kärsisi...

-Itsekseen jäävät ok.

-Itsekseen luoksetulo: tulee perusasennossa tosi kauas. Harjoteltava lyhyellä etäisyydellä edestä sivulle tuloa.

Mejä:

Oiva komentaa: "Heitä keppi ja lopeta se kuvaaminen!"

1.8. tein jäljen mökillä. Se ei ehtinyt vanheta kuin 3,5 h. Ensimmäiselle suoralle tein makauksen keskelle suoraa 100m päähän lähdöstä ja kokonaisuudessaan se oli n. 175 m pitkä, kulmalla myös makaus ja seuraavalle kulmalle (jossa makaus) 250 m ja kaadolle 100 m eli yhteensä semmonen reilu 500 m jälki eli aikas lyhyt. Ensimmäinen suora ja siinä oleva makaus meni hienosti (Oiva pysähty makuulle), mutta kulman makaukselta se paineli hidastelematta eteenpäin ja loppu mentiinkin sitä viimejäljeltä tuttua 2-3 m siksakkia jäljen yllä..? Toinen kulma makuksineen meni taas ihan hyvin pysähtyen, mutta kaadosta sitte paineltiinkin ohi. En sitte tiiä oliko syynä liian tuore jälki vai mikä. Sorkkakin oli kyllä suoraan pakkasesta ja läpijäässä, muttei sen siihen vereen pitäisi vaikuttaa. Seuraavaksi voisin ehkä tehdä jotain ihan muutamien metrien pätkiä erilaisilla makuilla, joilta sitte palkkaisin, että se merkkaaminen paranisi. Taas on koeilmoja lähetelty, saa nähdä mahdutaanko me tänä kesänä yhteenkään kokeeseen...

Loppuun muutama kuva mökkeilemästä: