Marraskuu 2010

Kuka sitä palloa lähtee hakemaan..?

Marraskuussa touhuttiin samoja sosiaalistamis juttuja ja uusien asioiden opettelua kuin lokakuussakin. Niin ja pentukoulu jatkui. Ulkoilumaastoja laajennettiin entisestään ja käytiin mm. Ruissalossa. Hienosti Oiva keskittyi

Oiva tuo

namin avulle meihin muista häiriöistä huolimatta (esim. muut koirat ja ohikulkijat). Huoletta voi pitää tapausta irti; Oiva ei lähtenyt kymmentä metriä etäämmälle ja tuli heti kutsuttaessa luo. Noutoleikit kunnon retuutuksella oli ihan parasta :) Katariinanlaaksossa käppäiltiin pitkospuilla ja kivuttiin matalaan lintutorniin. Tämä oli kuitenkin hiukan liikaa ja Oiva oli kauhuissaan pikospuiden liikkuessa ja veden noustessa tassuille. Toisella kerralla paikka ei sitten ollutkaan enää pelottava, mutta ei nyt kuitenkaan mieluisakaan...Muitakin epäilyttävän pelottavia asioita tuli marraskuussa vastaan, kuten jäätelöauto. Siinä oli myyjä-pojalla ihmettelemistä, kun me seurattiin autoa pysäkiltä toiselle! Kuunneltiin toitotus ja syötiin nameja samaan aikaan. Ei onneksi tarvinnut kuin muutama kerta vainota tätä nelipyöräistä kauhua, kun sillä ei enää ollut mitään merkitystä. Muita marraskuun kauhistuksia oli leikkipuiston kameli.

Noutamisen jälkeen väsyttää <3

Vieraita kävi edelleen tiuhaan, vaikkei enää päivittäin. Opetettiin Oivalle, että vieraiden saapuessa hänen on maattava eteisen päässä kunnes vieras on  päässyt sisälle ja saanut päällysvaatteensa riisuttua. Nopeasti poika oppi tämänkin. Kutsuin myös suurempia määriä vieraita kerrallaan (Oiva ei ollut moksiskaan) ja Oiva sai myös vieraakseen Savu-mudin. Myös Nuukin kanssa käytiin leikkimässä.

Oiva sai rokotuksen, eikä itse sitä edes huomannut. Loppukuusta mentiin uudestaan vastaanotolle, kun Oivan silmät rähmivät todella paljon ja punoittivat pahasti. Diagnoosiksi saatiin herkät silmät. Ärsytys oli aiheuttanut pienen tulehduksen, johon saatiin antibiootti-tipat. Alaluomet olivat niin löysät, että tuuli ja hiekka ärsyttää silmiä. Jatkossa täytyy putsata silmät viikottain kunnolla silmähuuhteella normaalien puhdistuksien lisäksi ja viikottain laitettava kosteuttavia silmätippoja. Oiva oli jälleen "isopoika" ja antoi tutkia itsensä nätisti. Myös kotona silmien putsaus ja tippojen laittaminen sujui helposti. Laitoimme tipat aina ennen ruokailua, joten se varmaankin avitti asiaa. Alakulmurit olivat hiukan ahtaalla ja hankasivat yläikeneen painaumat. Meitä kehotettiin venyttämään niitä käsin, leikkimään pienellä narupallolla (pallo levittää hampaita) ja seuraamaan tarkkaan maitohampaiden vaihtumista.

Ensilumi satoi 9.11. mutta Oivalle se oli vain yksi uusi asia lukuisten muiden joukossa. Eli mitään erikoista reaktiota ei ollut havaittavissa :) Väsäsin vanhoista paidoista ja heijastin kankaasta jonkinlaisen takin kylmimmille keleille. Painoa kertyi 1 kg/viikossa, joten ei käynyt kyllä mielessäkään ostaa tyyriitä takkeja, jotka jäisi heti pieneksi.

 

Pelottava!

OPETELTIIN (vanhojen lisäksi): bussilla kulkemista, vieraiden vastaanottamista, "maahan", "vierellä" (=max.1 m säteellä seuraaminen/arkiseuraaminen), muiden koirien huomiotta jättämistä, verryttely liikkeitä: itsensä ympäri molempiin suuntiin, pujottelu jalkojen ympäri ja erilaisia venyttely liikkeitä, "peruuta", luvan odottaminen ennen ihmisten/koirien tervehtimistä, erilaisia rappuja, liukuovet, näyttely juoksu ja seisominen.