Helmikuu 2011

Alkukuusta saatiin ilmeisesti nenäpunkki vierailulle. Kirsu vuosi ja Oiva yski. Kerran näin nenäpunkki oireeksi tyypillistä yskintääkin, jossa koira yski ikään kuin sisäänpäin henkeä vetäen. Eläinlääkäristä saatiin troppia, jolla vaiva katosi lähes heti. Kuulemma nenäpunkki voi asustella kirsussa kauankin oireilematta ja kun limakalvot jostain muusta syystä (silloin todella kylmät ilmat) ärtyy, punkkikin rupeaa rellestämään. Taas oltiin koirakontakti kiellossa jonkin aikaa, mutta pääasia, että Oiva voi köhän aikanakin suhteellisen hyvin ja vaiva meni nopeasti ohi.


Metristen hankien ansiosta Oiva on pysynyt melko puhtaana ja lumimöykkyjen turkista irti huuhtelut ovat riittäneet hyvin. Päätin että oli korkea aika kunnon kylvyn. Oiva alistui kohtaloonsa, mutta ei se kivaa tainnut olla. Lopputuloksena oli entistäkin pehmeämpi pörrökasa <3

Kyläilijöistä Oiva ilmottaa haukkumalla, mutta siihen sitte haukkumiset jääkin. Moni lähipiirin ihminen onkin ihmetellyt "eikö se koskaan hauku" :) Ilmottamisen jälkeen Oiva käsketään maahan oven eteen ja se sujui hyvin.

Nenäpunkin häivyttyä jatkettiin hangessa peuhaamista. Oivan herkkua olivat puskiin jätyyneet ruusunmarjat...mahtoiko nuo nyt olla hyväksi...Ei se niitä onneksi kauhean paljon päässyt syömään. Naantalissa käytiin peuhaamassa jäällä useampaankin kertaan, kun metsäpolut on niin kapeita ja hanki niin syvää, että sinne uppoisi koko koira. Eikä Oiva tunnu olevan halukaskaan poikkeamaan auratuilta reiteiltä, jonkin asteen hienohelma ehkä. Hännä jahtaaminen tuntuu olevan erityisen hauskaa puuhaa...Eikä kyllä ollut siitä kiinni, etteikö tekemistä olisi tarjottu.

Pentupannan jälkeen tilaamani panta oli jo tullessaan aikas nafti, joten tilasin uuden, joka muutenkin sopii kesäisiinkin touhuihin paremmin kuin paksu fleece vuorellinen. Marketin pannallakin oltaisiin varmasti pärjätty, mutta minkäs sitä mahtaa kun mosaiikki aalto-kuvio kolohtaa...;)

 TOKOilua jatkettiin tammikuussa alkaneella kurssilla. Kun jotain treenataan niin Oiva totteli innoissaan, mutta arjessa murrosikä alkoi hieman nostaa päätään. Kuten jalkakin alkoi silloin tällöin nousemaan kuun loppupuolella 6 kk tultua mittariin. Meidän pikkupentu taitaa olla jo varhaismurkku ;) Kasvua on seurattu ja dokumentoitu tarkkana...Kuvissa (20.10./7.11./19.12./11.1./11.2.) 50 cm on merkitty punaisella viivalla:

Mun pieni sylihauva (29.10.)...











...on enää muisto vain <3

OPETELTIIN: seuraamista pilkulleen (TOKO ;) ), TOKO-hyppyä, liikkeestä "seis", kontaktin pitämistä, kesken kuoksetuloa pysähtymistä, liikkeestä maahan, nouto (TOKO), ruutu, häiriö luoksetulo