Kyllä se pääkoppa taitaa pikkuhiljaa koveta, minun siis :) Oltiin ATT:llä epiksissä ja taas jännitti jo puoliltapäivin vaikka illalla vasta oltiin menossa, niin kuitenkin jotenkin tuntui, että ajatus radalla pysyi paremmin kasassa. Tein mitä olin etukäteen ajatellut, ainakin melkein. Mölli-radalla oli yksi kohta jota mietin kauan miten sen teen ja radan jälkeen en edes muistanut mitä olin tehnyt...epämääräisen pyörityksen. Joo, pitäisi vaan päättää tutustumisessa paremmin, vaikkei olisi varma valinnasta, kun ei tuosta oikeen tule mitään että sitten tekee mitä sattuu...Alla radat, videot ja tulokset.
Itsekseen ollaan hiukan treenattu toko-merkkiä kosketusalustan avulla. Menee ihan kivasti, mutta kyllä Oiva aika äkkiä turhautuu, ellei se tiedä mitä haluan enkä auta sitä. Oma-alotteisuutta pitäis saada kaivettua lisää. Peiliin saa katsoa tämänkin asian suhteen, kun pennusta asti olen namilla tai vähintäänkin kädellä auttanut. Noudon kanssa ollaan taas, mitäs muutakaan kuin tuskailtu. Homma lähtee alamäkeen heti sillä sekunnilla, kun alan yrittämään jotain. Otin uuden (tosin tätäkin on jo aiemmin tehty) taktiikan ja ilman kummempia yrittämisiä aina sopivissa tilanteissa koitan liittää "palauta" käskyä, kun Oiva tuo jotain tai leikitään muuten. Aiemmasta eroten jätän kaiken muun yrityksen noudon suhteen nyt pariksi viikoksi kokonaan ja koitan tehdä tota mahdollisimman paljon ja sitte katsotaan, menikö vihje karvakasan kalloon vai turhautuuko se vielä kun nouto tuleekin treenimäisenä.
13.2. treenailtiin agilityä Henrin koulutuksessa tämmösillä radoilla
Loppuun vielä kuvia, Oivan onnesta kun se löysi hangesta talvisen harvinaisuuden, ison kepin <3
Heipä teille ahkerille mestareille! Käypä meidän blogissa, sillä sinut on haastettu ;)
VastaaPoista