limaa ja lepoa

Tänään on yskitty ja kunnolla...aamuyöllä läjähti ensimmäinen yskäkohtaus; kuulosti kuin Oiva olisi oksentanut, mutta kuivaa yskää se oli. Pyräyksiä on tullut pitkin päivää ja nyt illalla on tullut parit lima-ökätkin :( Muuten Oiva on ihan virkeä ja syö hyvin. Kennelyskää tuo ilmeisesti on. Treenitaukoa siis pukkaa. Viikon päästä lähden itse reilu viikon työmatkalle, joten ainakin 2,5 viikon tauko tiedossa, vaikka yskä aiemmin paranisikin. Harmittaa kyllä vietävästi kun jää kahdet Nooran treenit väliin. Menee kyllä uudestaan harkintaan se kennelyskä-rokote. Päätin etten uusi sitä, kun se kerta ei kuitenkaan välttämättä suojaa. Edellinen vanheni pari kuukautta sitten. Eihän sitä tiedä olisiko yskä iskenyt vaikka rokotuksen olisi uusinutkin, mutta olisi se ehkä kuitenkin epätodennäköisempää ja kun me ravataan niin paljon eri halleilla ja treeniporukoissa kuitenkin. No, ei auta kuin seurailla tilannetta ja kirjotella mitä muuta on tapahtunut sitte viime päivityksen.

Putkiremontti on alkanut ja Oiva on ollut päivisin Johannan luona. Kiitos Johanna! Saihan Oiva mennä sun sängylle? Ja Timokin ;) Järjestely on paljastanut Oivan luonnetta taas hiukan enemmän: Vuokraisäntä oli pistäytynyt asunnossa kun Johanna ei tiennytkään Oivan olevan sielä. Oiva oli tassutellut iloisesti vastaan. Että sellanen vahti. Kun sitte taas isännöitsijä olisi mennyt avaamaan viemäriä, niin ovikellon soitosta Oiva oli pitänyt sellaista metakkaa, etteivät olleet uskaltaneet mennä sisään...Oiva ei taida tietää, että harvoin ne varkaat ovikelloa soittelevat. Muuten on mennyt ihan kivasti. Oiva ottaa lunkisti päiväunia eikä välitä rappukäytävän äänistä sen enempää kuin kotonakaa, vaikka ne sielä taitavat kuulua paremmin.

Aamulenkillä Johannalle matkanvarrella Oiva valloitti tyhjän koirapuiston.

Pohdinnassa on ollut myös blogin siirtäminen salasanan taakse. Aika usein tulee vastaan, että esim koulutuksessa kuvattuja viedeoita tai ratoja ei saa laittaa julkiseen jakoon ja koska blogin päätarkoitus on toimia treenipäiväkirjana olisi kiva, että ei tarvitsisi sensuroida osaa pois. Salasanan taakse voisin huoletta pistää kaiken, kun ne olisivat omaan käyttöön. No mietitään vielä.

Agilityssä päästiin uuteen pienryhmään, jota vetää Henri Luomala. Hiukan on neuvot mennyt ristiin muualta saamieni kanssa, mutta katsotaan nyt, avoimin mielin. Todettiin myös, että treenit neljänä peräkkäisenä päivänä on meille molemmille hiukan liikaa...

11.11. Kelpokoira, Jaakko

- sivulle irtoaminen sujui hienosti, vaikkei ensi yrittämällä, mutta kuitenkin ilman kummempia apuja.

- saksalaiseen ei tullut korjattavaa, ennen kuin itse kysyin: voi kuulemma lähteä vielä reippaammin etenemään.

- kontakti ei pidä (A); testattiin, että Oiva tietää mitä sen pitäisi tehdä, tietää miten sen vapautan, mutta ohjaushäiriöitä Oiva ei kestä. Osittain syynä, että itse helposti lisään vapautuskäskyyn jonkun liikkeen/nytkähdyksen/rytmin muutoksen, joita Oiva on oppinut tarkkailemaan suullisen käskyn ohi. Nyt täytyy olla itse tarkkana, että jos vapautan liikkeestä, liike säilyy tasaisena. Lisäksi treenattava paaaljon noita ohjaushäiriöitä. Esim persjättö ja ohjaus putkeen kontaktin jälkeen oli melkein ylivoimainen Oivalle vaikka liikuin hyvin hitaasti (kävellen). Lisäksi feikki-vapautussanalla kokeilemista, jotta Oiva tajuaisi, että sen pitää todella kuunnella.

- Lähdössä paikalla pysymisessä ilmeni hiukan samaa ongelmaa kuin kontaktissa, eli itse nytkähdän tms. tiedostamattani. Keskityttävä, että liike on tasaista tai sitten otettava lähtö vauhdista.

- opittiin uusi ohjaustekniikka: Japanilainen

12.11. NK

- kiva rata ja hyvä päivä :) kokeilin myös itsekseen eilistä Jaakon rataa, enää ei japanilainen sujunut..täytyy treenata lisää

13.11. TSAU, Jouni

- mun täytyy opetella tekemään ero lähdenkö ohjaamaan valssia vai takaaleikkausta, koska nyt ne näyttävät alussa kuulemma aivan samalta.

- sisäistin hiukan paremmin poispäinkäännöksen

- radalla jätettiin keinu välistä

2) niisto, 4) takaaleikkaus, jarruta ajoissa, jotta koira kääntyy laskeutuessa

Kellotettiin eri ohjaukset esteille 9-13, meillä A oli nopeampi, koska ohjaukset olivat mulle tutumpia ja B:ssä tuli esille taas mun töks-töks-ohjaus, kun ei liikeradat tuu selkärangasta

A: 10) ohjataan koira vasemmalla puolella ja valssilla koira tulee takaisin puomin puolelta ja ennen 12) vekki, jotta kääntyy paremmin 13) putkeen

B: 9) ulostuloon persjättö, niin että ohjataan koira oikealla 10) heti valssi, ettei hyppää 14) eli koira esteen takaa keinun puolelta ja heti kun koira kääntynyt oikein persjätöllä 11) ja 12) poispäinkäännös

14) leieröintinä eli 11/18-esteen takaa, 15) puolivalssi ja 16)putkeen, jonka jälkeen itse heti valmiiksi 18-esteelle, 19)takaakierto, päällejuoksu.

14.11. TSAU, Henri

- kolme eri rataa mustat numerot ja sitten siniset ja sinisten alku ja vihreitten loppu (tosi selkeetä, joo..)
- pitää treenata eteen irtoamista (radalla esim. sininen13-14)

 19.11. NK

- ihan möhmä treenit...viikonloppu ja edellisen viikon treenirykäys ehkä paino, tai sitte muuten vaan huono päivä...Oiva vaan haukku ja komensi mua, enkä kuullu ohjeita ja olin ihan turhautunut, mikä ylläri, ylläri vaan lisää Oivan tarvetta komentaa mua. Plääh.

- Jotain sentään saatiin irti: sylivekki uutena ohjauksen (en kyllä ehkä ihan kunnolla sisäistäny..) ja takaaleikkausta treenattiin oikeen kunnolla ja Noora painotti, että oma käännös on tehtävä ennen kuin koira ponnistaa, jotta se pystyy alastulossa kääntymään, mitään hidasteluita ei tarvitse tehdä.

- tehtiin hiukan keinua: se vetää Oivaa hyvin, mutta kyllä se liian aikasin alkaa hidastaa. Siksi keksittävä jotain miten saada se haluamaan paukauttamista.

20.11. TSAU, Jouni

- tavoitteena antaa koiralle mahdollisimman paljon tilaa ja harjoitella esteille hakemista.

2) vähän kuten sylivekki, mutta etäämpää, 3) takaaleikkauksella 4) ja liiku itse ajoissa 5) ja persjättö 6), jotta oikeaan päähän 7)putkeen. Lähetä tarpeeksi kaukaa 10) putkeen ja liiku valmiiksi 11) taakse 12)takaakierto ja persjättö 13) sylivekki

  21.11. TSAU, Henri
- samalla kentällä kuin eiliset treenit, hiukan eri radoilla

Treenien lisäksi kaksijalkaiset on juhlinut poikkeuksellisen paljon. Yhteen viikonloppuun mahtui kaksi iltapuku-juhlaa. Kuvassa Oivan "onks teiän pakko mennä"-katse. Ja huomatkaa tunnari projekti lipaston päällä! Kaksi laatikollista hajuttomia kapuloita hommattu. Ne odottaa vaan semmosta väliä, että olis aikaa opettaa koko homma loppuun asti, ettei jää alkutekijöihin ja pidä alottaa uudelleen alusta.

Juhlien välissä käytiin Salossa koiratanssin tutustumiskurssilla 17.11. Kahden tunnin tehopläjäyksessä käytiin läpi erilaisia temppuja, HTM:n positiot ja niiden opettaminen, ohjaajat improvisoivat erilaisiin musiikkeihin ja lopuksi opeteltiin vielä 30 s koreografia ja tehtiin se koirien kanssa! Mahottomasti kyllä kerettiin. Erityisen vaikutuksen teki, että Hanna ja Sanna puhuivat myös siitä miten osa liikkeistä on koiralla fyysisesti rasittavia ja mitä asioita pitää huomioida ettei "riko" koiraansa. He myös painottivat, että vaikeutta ohjelmiin kannattaa tehdä ennemmin etäisyyttä koiraan kasvattamalla tai esim olemalla itse selkä koiraan päin tai jopa koiran kanssa selät vastakkain. Enpä tiedä osaisiko Oiva edes perus asentojen vaihtoja esim. istu-maahan jos olisin siihen käskiessä selin saatikka olisimme selät vastakkain. Koiratanssi tuskin tulee koskaan olemaan meidän laji ja kurssikin kiinnosti minua ensisijaisesti HTM:n vuoksi, mutta kyllähän näissä on paljon kivoja virikkeellistäviä juttuja ja erilaisia ideoita ihan tokokoulutukseenkin. 

Listaa hiukan tempuista:

- koira kiertää itsensä ympäri: molemmat suunnat, etäisyys (Oiva osaa läheltä käsimerkistä, mutta koska kädessä kiinni ja vihjesanaa ei ole niin etäisyyden lisääminen ei suju ollenkaan)

- koira kiertää ohjaajan ympäri: molemmat suunnat ("ympäri" käskyllä treenattu joskus oikean kautta, nyt Oiva yritti tunkea jalkojen väliin, kun lähiaikoina treenattu "väli" käskyä..)

- koira kiertää ohjaajan peruuttaen: opettelu seinää/nurkkaa vasten ja itse kääntyen, niin että koira oppii peruuttaa ohjaajan joka "reunassa" (ei osattu..neljäsosa meni aitaa vasten perusasennosta selän taakse, josta jatkoi suoraan peruuttamista ja käytin "pakki" käskyä)

- peruuttaminen suoraan (osataan :), "peruuta" )

- pujottelu jalkojen välistä: ohjaaja paikallaan, ohjaaja kävelee eteenpäin/taaksepäin/sivuttain (paikallaan ja eteenpäin tehty, muutkin sujui käsiavuin, seuraavaksi vihjesanan liittäminen ja käsihäiriön keston treenaaminen)

- pujottelu jalkojen välistä peruuttaen: ohjaajan eri liikkumistavat kuten eteenpäin pujottelussa (kokeiltiin ohjaaja peruuttaen ja sujuikin jotenkin namin kanssa)

- kiertäminen vrt. tokon merkki

- "nolo" tassu kuonolle: tarra tms kuonoon ja kun koira yrittää saada tassulla sitä pois naksuttelee ja siitä lisää kestoa

- tassu: tavalliset tassun annot, ristiin toisen tassun yli tassun laitto

- jalkojen nostamiset: voi opettaa vaikka kuraa pyyhkiessä

- selkään hyppääminen: aloitetaan itse maassa maaten ja sitte noustaan hiljalleen

- paaljon muuta mitä en muista kun en heti kirjannu ylös, mutta youtubestahan noita löytyy kun katselee muiden ohjelmia.

Näin meillä, tosin koitin etsiä löytämättä tähän rinnalle näkemääni huoneentaulua, jossa todetaan, että koirat ovat kuin sipsejä, on vaikeaa lopettaa ensimmäisen jälkeen...

Treenejä ja fyssarilla

Torstaina käytiin ekaa kertaa koirafysioterapeutilla. Hierontaan verrattuna Oiva oli tosi nätisti aloillaan, vaikka yrittikin muutaman kerran nousta ylös kesken kaiken. Jumeja oli sielä täällä, kuulemma tyypillisissä kohdissa lantion yläosassa, kyljissä ja kaularangassa. Vasemmassa kyljessä oli pahempi jumi, mikä selittää Oivan ajautumisen hyppytekniikka harjoitteissa vasempaan. Kun vasen kylki on ollut jumissa, oikea takajalka on ponnistanut voimakkaammin ja muutenkin Oivan selkä ei ole ollut suora vaan kaartunut banaanimaisesti. Tunnin käsittely ja kaikki jumit saatiin auki. Onneksi olin varannut ajan, ennen kuin tuo vaiva olisi mennyt pahemmaksi eikä jumit olisikaan auenneet enää yhdellä käsittelyllä. Tanjan seuraavat vapaat ajat nimittäin on vasta tammikuussa..Täytyykin varata jo kaukaa viisaana seuraava aika. Ennemmin sitä pitää koiran kunnossa, kun odottaa, että se on jo pahemmassa juntturassa. Nyt on mielenkiintoista nähdä, kun ehditään tekemään hyppytekniikkaa, hävisikö vasemmalle painaminen kokonaan. Läksyksi saatiin treenata ainakin viikon päivittäin syviä lihaksia nostamalla vastakkaisia jalkoja ilmaan kolmen sekunnin ajan x3 x2. Sitten pikkuhiljaa pidennetään aikaa ja riittää että tehdään harvemmin (kuitenkin viikottain).

Muutamat treenitkin on ollut ja viimepäivityksestä jäi Seren kurssin viimeinen kerta kirjottamatta:

28.10. Toko, Sere

-merkki: opetettiin kosketusalustan avulla. Tuija ei liitä alustaan mitään sanaa. Meni ihan kivasti. Oltava tarkkana, että seis-vapautus-palkka (heittämällä) tulee ajoissa, koska Oivalla on tapana ottaa alusta suuhunsa, ellei jatkoa tule. Kun merkki sana alkaa jäädä päähän alusta otetaan välillä pois ja lopulta häivytetään kokonaan. Muistettava aina, että seis käsky tulee vain koiran liikkuessa! Jos koira alkaa ennakoida ja pysähtyy itsekseen kannattaa vain odottaa eleettömästi, että koira lähtee uudelleen liikkeelle ja pysäyttää se sitten siitä.

- merkkiä ei kannata opettaa kiertämisen avulla, jos kiertämistä käyttää samaan aikaan jonkun muun asian opettamiseen. Merkissä halutaan, että koira menee noin metrin päähän merkistä, kun vaikkapa luoksetulon pysäytyksiä opetettaessa halutaan että koira kiertää vauhdilla ja silloinhan se tulee aivan merkin läheltä ympäri.

- luoksetulon pysäytykset: seisomisen ennakointia voi estää treenaamalla niin, että avustaja pitää koiraa, itse juoksee poispäin, kutsuu koiraa (avustaja päästää) ja ennenkuin koira saavuttaa kääntyy ja antaa pysähtymiskäskyt ja lelupalkka lentää. Toimi hyvin Oivalle, joka tuli tuhatta ja sataa useammankin toiston. Perinteisellä tyylillähän Oivalla on taipumus lähteä ennakoimaan. Maahan menoa vauhdista ei käytännössä tehty, mutta puhuttiin, että se kannattaa alottaa lyhyellä matkalla pienestä vauhdista kunnon avustavillaeleillä ja siitä sitten häivyttää ne pikkuhiljaa pois.

- Paikallamakuu: rivin reunimmaisena ja välimatkaksi jätin n. 3-4m ja Oiva oli vinkumatta koko 2 min! Varmaan ensimmäisen kerran kevään jälkeen. Ehkäpä jotain vireen hallinnassa on tapahtunut.. Liikkeen alku oli tuttuun tapaan Oivalle vaikea ja makuulle meno vaati kaksi käskyä. Oiva ei vaan tajua kun monta ihmistä käskee painokkaasti yhtäaikaa rivissä. Tosin ei olla tehty "kupla"-treeniä kovinkaan paljon saatikka, että käskijöitä olisi enemmän kuin minä ja yksi häiriökäskijä. Paikallaolo tehtiin viimeisenä ja sen jälkeen jäätiin vielä juttelemaan samaan kohtaan. Palkkasin Oivan maassa ja kehuin rauhallisesti, vapautin vaivihkaa, mutta Oiva ei noussut ja koko keskustelu tuokion ajan palkkasin sitä rauhassa makoilusta ja Oiva jopa kellahti kyljelleen jossain kohtaa! Enpä olisi uskonut. Luulen, että Seren halli on Oivalle optimaalinen; tuntuu että sen on helpompi rauhoittua ja keskittyä selkeästi rajatussa tilassa, joten ulkokentillä vireen hallinta on haastavampaa.

- Tuija ehdotti, että Oivan käyttäessä komentavaa vinkua/haukkua käskisin sen istumaan ja erkaantuisin hiukan ja tekeminen jatkuisi kun se olisi hiljaa, eli ajatuksena, "jos olet malttamaton palkka viivästyy". Nyt kokeillaan tätä.

4.11.

- Treenailin makuuhuoneessa merkkiä: sujui kivasti. 

- Lisäksi vähän noutoa. Välistä nouto kapulan kanssa ei sujunut, lelun kanssa kyllä. Luovutin ehkä liian äkkiä ja aloin leikkiä kahden samanlaisen köysilelun kanssa vaihtoleikkiä vahvistaakseni lelun käteen asti palauttamista vahdilla.

Agility

5.11. NK

Kiva rata, sopivasti haastetta, muttei niin vaikea, että oltaisiin jämähdetty hiomaan heti ekoille esteille (päästiin alusta10 asti :) ). Toinen kerta kun ohjatusti pääsin treenaamaan saksalaista ja sujuihan se! Enpä ollut keksinyt ohjausta itsekseni hinkatessa uusiksi, onneksi. Lähden tosi helposti peruuttamaan ohjauksissa ja yhtä kohtaa saikin sitten hinkata oikeen kunnolla. Välillä tulee myös semmnen olo ettei toista kautta kääntyminen meinaa onnistua laisinkaan...Meidän vuoron jälkeen, koitin vielä ilman koiraa saada kuviota selkärankaani. Täytyy kokeilla joku kerta itsekseen onnistuisiko. Saila teki keppien sijaan twistejä este suoralla ja kokeilinpa niitäkin (ilman koiraa..,oon varmaan tosi fiksu näky sielä itsekseni heiluessa). Peruutus tuli taas haasteeksi, ilman koiraakin hitaasti ja ajatuksella tehden, kun tein peräkkäin twistin ja saksalaisen meinasi jalat väkisin kääntyä peruuttamaan saksalaisessakin. Kyllä mä vaan tarviin niin paljon hitaita ja mietteliäitä toistoja ennen kuin uudet ohjaukset uppoaa.

6.11. TSAU, valmennusryhmä

Tehdään ainakin talvikausi jokatoinen viikko tekniikkaa ja jokatoinen viikko rataa, mikä sopii meille tosi hyvin, kun ei edes tiedetä kaikkia ohjauksia. Meidän piti miettiä puolenvuoden tavoitteet ja meillä se on ohjauksen virtaavaksi saaminen (ei nykyistä töks-töks-menoa) ja kontaktit kuntoon, niin on koirallakin jotain opeteltavaa, eikä vain minulla ;) Aloitettiin tekniikka harjoituksella, josta piirsin kuvankin. Saas nähdä, jos teen niitä jatkossa tänne enemmänkin kun löysin ilmaisen ohjelman. Mittasuhteet on todennäköisesti ihan keturallaan, mutta näkee tuosta nyt idean. Ensin mentiin perus serpentiinillä eka sivu, valssilla putken kauempaan päätyyn, sama sivu välistävetoja, puolivalssilla (jälkikäteen mietin miten se eroaa pakkovalssista..?) putkeen ja takaakierto-päällejuoksu viimisen suoran esteille. Tehtiin ensin tekniikka pätkä kerralla ja lopuksi kaikki kolme putkeen. Välistävedot pitää tehdä aika voimakkaasti ja ennenkaikkea ajoissa, melkeen jo ennen kuin Oiva ponnistaa edelliselle esteelle, muuten se menee ohi. Takaakierroissa sai taas olla tarkkana, että malttoi odottaa sen verran että ohjasi oikeasti taakse eikä kuitenkaan hidastanut liikaa, kun se taas vaikutti selvästi Oivan vauhtiin. Hyvät treenit ja lisäksi selvisi, että pienryhmäpaikasta ei tarvitse luopua, vaan valmennusryhmä on tarkoitettu lisäksi! Jee :) Nyt meillä on kuitenkin uusi ryhmäpaikka haussa, kun Minnan ryhmä treenaa juuri ennen valmennusryhmään ja kolmentunnin treenit voisi olla hiukan liikaa...

Vaikka mitä!

Niin se vaan on, että kun on kiire ei tule kirjoteltua ja yleensä siihen kiireeseen liittyy paljon treenejä jollon ois entistä enemmän kirjotettavaa. Sitte kun kirjotettavaa kertyy niin ei tule alotettuakaan kun se on "niin iso pala". Vaikka mimmosta on tapahtunut. Isoin juttu meille oli, kun saatiin kuulla, että päästiin Jouni Oreniuksen vetämään TSAUn valmennusryhmään seitsemän koirakon joukkoon! Näyttökokeesta lisää "treenipäivyrissä". Ei meinannut uni tulla sinä iltana kun sain tietää, sen verran innoissani olin. Samana iltana maailmaan pyörähti seitsemän ihanaakin ihanampaa mustavalkoista pikku perroa. Riskeistä piittaamatta olin pentuvahtina ihanaisille 2vrk-ikäisille pikkuisille. Kyllä ne oli mykistäviä. Ihmeellistä.

Talvikin piipahti ruskan keskellä, vaikka nyt vietetään taas vetistä ja synkkää marraskuuta. Kyllä sitä vaan on turvallisempaa lenkkeillä lumisissa pimeissä illoissa Oivan kanssa, ei se paljoa syksyn maastoista erotu. Sama puu peräkkäisinä iltoina; kultaisen keltaisesta valkeeseen peitteeseen.

Kaikenmaailman kremppaakin on mahtunut lokakuulle: 15.10. treeneissä Oivan takajalan varpaan antura halkesi mystisesti ilmeisesti pimeessä lämmitellessä. Lämmittely lenkin yhteydessä leikitin Oivaa oikeen kunnolla toko-oppien mukaan, jotta pahimmat höyryt sais pois, niin siinä se varmaan meni. Oiva ei reagoinut missään vaiheessa mitenkään, vaan ensin ihmettelin verta lelussa, sitten hihnassa ja sitte etsittiin suusta hännänpäähän, että mistä sitä oikein tulee...Onneksi haava oli heti kynnen takana, niin että se ei osunut maahan kävellessä. Säännöllinen putsaus ja sukalla suojaus tepsi ja tassu parani viikossa täysin kuntoon. Ei kauaa mennyt kun tassu oli saatu kuntoon niin esinahka tulehtui niin pahasti että siihen tuli oikein kunnon patti. Tietysti Oiva ehti sitten jyystää taas ihonkin rikki. Kymmenen päivän antibiootti kuuri ja liäksi antibioottisalvaa patille. Se on kaulurin kanssa elämistä nyt. Ekana yönä ei nukuttu lainkaan, kun Oiva oli niin levoton ja läähätti kauheesti, mutta nyt alkaa jo sujua eikä törmäillä seiniinkään enää niin paljon. Treeneistä taasen alla:

TOKO:

6.-7.10.

Noutoa treenailtiin vanhalla sillisalaatti-periaatteella ennen Seren toko-tuntia, jossa nouto oli aiheena. Naksuttelulla oon saanut aikaiseksi vaan kapulan heittelyä...Oivan mielestä pointti on ottaa kapula suuhun ja pudottaa..jos naksausta ei tule niin tahti vaan kiihtyy ja kapula lentelee nopeemmin ja nopeemmin...eli meikäläisen ajotus on pissinyt pahasti. Eteisessä heittelin jonkunverran kapulaa niin siinä Oiva toi suht hyvin, mutta pelkään että kaluaminen tulee siinä kuvioihin.

Kokeilin myös kapulan heittoa metsässä (ensimmäistä kertaa) idealla, että palautuksesta pallo lentää, mutta Oiva olikin eri mieltä ja meinasi omia kapulan. Pitkään aikaan ei tuo omimis/riekkumis ongelma ole nostanut päätään ja meikäläinenhän karjasi oikein kunnolla "maahan" ja heitinkin pallolla Oivaa päin, kun ei herra näyttänyt pysähtyvän. Johan lakosi ja siitä irti-käskyllä luovutti kapulankin. Tätä ei sitte enää tehdäkään. Se mikä suijui oli kapulan kantaminen hihnassa kotiin. Oiva pitää nätisti, ei jäystä ja voin hyvin koputella kapulaa ja heilutellla käsiä eikä kapula putoa ennen irti-käskyä.

7.10. Sere

- nouto: treeniä niin, että Oiva istumaan, kapula parin metrin päähän ja itse vilelä siitä parinmetrin päähän. Kutsun Oivaa, joka nappaa kapulan välistä, tuo mulle ja vaihto leluun, joka sen mielestä parempi kuin kapula. Tavoitteena rahallinen ja hallittu palautus. Aluksi jos tuo hitaasti niin voi vapauttaa ja heittää lelun jo ennen kuin palautus valmis, jolloin kapula saa pudota. Oiva ei tajunnut hommaa kapulan kanssa, joten voi herätellä heittäen kapulaa ja aloittaa välitreenit lelulla. Jos alkaa syöksymään kohti kapulaa eteen voi laittaa verkon joka pakottaa lähestymään kapulaa "kiertäen".

-perusasentoon sivulla paikallaan olemisesta kannattaa käskeä esim. "istu" eikä samalla käskyllä josta käskee sivulle liikkeestä tai etäisyyden päästä, koska koira voi ajatella että on jo sivulla vaikka asento on väärä.

8.10.

- puiden kiertämistä "takaa"-käskyllä mm. luoksetulon pysähtymis-treeniä varten. Oikealta puolelta puuta Oivan tuntuu olevan tosi vaikkeeta kiertää, mutta vasemmalta sujuu suht hyvin.

- tokomaista nouto kepin kanssa -ok: odottaa heitossa hyvin ja tuo eteen. Pidä-treeniä hihnassa: pitää hyvin, mutta kääntää päätään poispäin kun arvaa, että aion heilutella keppiä. Tosi vaikeeta mennä istumaan kepin kanssa. Välistä noutamis treeni sujui kepin kanssa hienosti. Vire oli just sopiva ja Oiva toi kepin jalkoihin asti.

13.10. Oili Huotari

- vinkuminen ylivireen vuotoa, jossa Oiva ei edes tiedosta pitävänsä ääntä. Sen takia ei voi kieltää eikä sinänsä puuttua ääntelyyn vaan koitettava vaikuttaa vireeseen. Haukkuminen ja mun komentaminen karsittava täysin ensin muualla rauhallisemmissa tilanteissa ja vasta sen jälkeen treenitilanteissa tms. Erotettava onko vinkuminen tylsistymistä, turhautumista, komentelua vai epävarmuutta. Vaikea korjata, Oili epäili ettei Oivaa saa tokossa ikinä täysin hiljaiseksi...

- vireen laskemiseksi ennen treeniä kannattaisi antaa Oivan leikkiä ja riehua lelulla kaikki ylimääräinen virta pois, treenissä vain ruoka palkka ja lopuksi paineen purku leluun.

- nouto harjoittelussa Oili suosisi pito-harjoitteluna remmissä liikkumisen sijaan kotona rauhassa istumista ja leuoista pitelyä, kunnes Oiva hoksaa mistä on kyse.  Lisäksi heitto harjoituksia hetsaten ja tarkkana, että palautus tulee vauhdilla eli vapautus ja palkka taaksepäin ajoissa ja aina erikohtaa.

- Kannattaa opettaa innostumaan "kuolleesta lelusta" luvalla

- Muiden vuoroilta ja luento osuudelta opittua päivittelen toko-sivulle paremmalla ajalla.

14.10. Sere

- istuminen seuraamisesta: avustaja naksuttelemaan kun peppu menee maahan, ettei ala tehdä "puolikkaita" istumisia peppu ilmassa.

- tunnari: alkuopetuksessa omanhajuinen kapula piiloon vain kerran, ettei koira opi etsimään oman kuolansa hajua. Malta kehujen kanssa, että koira lähtee palauttamaan palikkaa.

20.10.

- metsässä kapulan kanssa välinoutoa: lelulla ja ajoissa tulevalla vapautuksella vauhtia palautukseen, vauhtia tuli, mutta Oiva ei pudottanutkaan kapulaa vaan juoksi sen kanssa lelun perään ja lelun luona valitsi kapulan. Huoh, ja kyseisen lelun kanssa testailtiin Seren tunnilla, että se olisi Oivan mielestä parempi kuin kapula. Vähän tuntuu, että Oivasta se mistä mä haluun sen luopuvan on aina se paras.

21.10. Sere

- AVO-luokan hyppyä kannattaa treenata kahdessa osassa: 1) ALO-hypyn kaltaisesti lähetys hyppyyn-istu ja paluu koiran vierelle 2) koiran jättö esteen toiselle puolelle istumaan ja kutsu perusasentoon, käskynä ennemmin "hyppy" kuin "sivu", jotta varmasti hyppää myös esteen, vaikka jäisi vinoon ja suorinreitti olisikin hyppäämättä sivulle.

- Kaukot: heti kun asennonvaihtoihin saa vähänkin etäisyyttä takapalkka käyttöön tai heittämällä nami. Homma on vahvalla pohjalla, jos koira osaa liikkeet pelkillä käsimerkeillä, pelkillä käskyillä sekä molemmilla yhdessä. Muista, että etäisyyttä voi muuttaa kesken treenin, jos esim. maahan meno vaati lyhyemmän matkan kuin istuminen niin liiku :) HUOMHUOM asennon vaihdot tulee vasta 5s välein!

- seuruuta peilin avulla, meni hienosti! Hiukan oon ite vielä jumissa sen nami käden kanssa...tulee jo selkärangasta ennenkuin ehdin edes tiedostaa.

Agility:

9.10. TSAU

- kontaktit ratatreenissä hirveitä, varsinkin puomilla.

- treenattava vinoja eteen irtoamisia ja pimeeseen nurkkaan päin hyppäämistä. 

15.10. NK

- meikäläisellä hankaluuksia pysyä pois koiran linjalta...Oiva oli magee <3

- valssia valssin perään: treenattava itsekseenkin kunnon pyörityksiä, että oppii pysymään kartalla tämmösissäkin radoissa

23.10. TSAU

- aloteltiin itsekseen r a u h a l l i s e s t i  kontakteja ja keinua. Meni tosi hienosti ja lopuksi tehtiin pari ihan kunnon keinuakin. Tästä rohkaistuneena ajattelin, että menee se radallakin, kun pysäytän Oivan ensin ja sitten lähetän keinulle..no vauhtia oli sitten pääkopassa kuitenkin alkuradan jäljiltä niin, että sieltä sitte lennettiin alas. Pistin Oivan takasin alasmeno kontaktille ja vapautuksen jälkeen muutama nami keinu laskien ja kolauttaen. Aikamoista draamaa herra esitti. Ihan kamalaa oli edetä keinua, mutta kuitenkaan kolahduksista ja heiluttamisesta Oiva ei välittänyt pätkääkään..vedätyksen makua meinaan minä. No, täytyy kattoo miten menee seuraavissa treeneissä. Myöskään puomin kontakti ei radalla pitänyt. Taitaa olla parempi, ettei vähään aikaan yritäkään tehdä kontakteja radalla vaikka näyttäis siltä, että ne pitää itsekseen tai muutamiin esteisiin yhdistettynä. Semmonen ajatus myös tuli, että oon kontakteja treenatessa aika usein (ellen ainakin) lähettänyt Oivan vauhdista, kun taas rata lähtee aina istumassa lähtöluvan odottamisesta. Josko siinä jo ne kierrokset kertyy sielä päässä. Täytyy kokeilla miten kontaktit pitää jos tekis ratamaisen lähdön.

25.10. Näyttökoe TSAUn valmennusryhmään

- Radalla meikäläinen esitti kehnointa suoritustaan ja Oiva parastaan. Melkosesti jännitti, eikä tutustumisessa päättämäni ohjaukset meinannut pysyä päässä lainkaan..tein ihan typeriä ratkasuja, jotka oli kaikkea muuta kuin olin etukäteen miettinyt. No Oiva paikkasi hienosti. Kovin teki mieli vielä lopuksi itsekseen kokeilla mennä rataläpi, mutta Oiva oli sen verran poikki, etten raaskinut. Kyllä me yli kymmenen kertaa sitä tahkottiinkin, kun hyväksytty suoritus ois pitäny saada, että ois ollu vertailukelpoinen aika.

- Putki-puomi erottelu: 2 yritystä saada putkeen ja 2 puomille esteen takaa mitä ei itse saanut ohittaa. Oiva osas molemmat :)

- keppien itsenäinen tekeminen: kolmesta eri kulmasta esteen takaa, kaks yritystä niin että itse ei saanut ohittaa estettä ennen kuin koira teki jo keppejä. 1) kepit melkeen kohtisuoraan estettä nähden ja ohjaajan piti myös liikkumaan lähdettyään irrota sivusuunnassa -onnistu! 2) kepit poikittain esteen takana (oikeelle päin) -Oiva meni toistuvasti sisään toisesta välistä 3) kepit poikittain (vasemmalle päin), mutta hiukan etäämmällä sivusuuntaan eikä aivan esteen takana -onnistu 2.yrityksellä.

27.-28.10. Hyppytekniikan jatkokurssi, Ulla Kaukonen

Jantulle ;)

- Oivan syvätlihakset kehittyneet maaliskuusta :), kuitenkin niissä edelleen treenattavaa.

- Alastulo parantunut huomattavasti, eikä alastulo treenejä tarvitse enää painottaa vaan voi tehdä kaikkia harjotteita tasaisesti, kunhan jokakerta mukana on jokin kokoava harjoite. (Saatiin myös muutamia uusia).

- Perussarjalla Oiva ajautui vasempaan reunaan, eikä vinot rimatkaan auttaneet. Tämmöstä ei ollut sillon maaliskuussa eikä myöskään mun omissa treeneissä, joissa tosin nyt on ollu aikalailla taukoa. Ulla epäili, että taustalla saattaa olla jokin jumi ja käski mainitsemaan asiasta Tanjalle, kun meillä on aika.

- Taipumis-harjoite oli Oivalle selvästi vaikempi vasemmalle päin kuin oikealle.

- Riman noustessa Oiva ei oikein ole päättänyt kokoaisiko jalat alleen vai ojentaisiko taakse, joten korkeuden arviointi treeniä, jotta se saa rutiinia oikeaan tekniikkaan riippumatta minne ne jalat sitten päättääkin laittaa.