Pelottavat patsaat, epäonninen jälki ja auto ruokailuja

Alotetaan siitä jäljestä. Tein Sauvossa jäljen jonka annoin vanhentua n.13 h. Yöllä ja aamulla satoi kaatamalla ja kymmenen aikaan lähdettiin sateen hiukan tauottua jäljestämään. Ensimmäistä kertaa en tehnyt jälkeä yksin. En tiedä oliko kahden ihmisen jäljet syynä, mutta Oiva jäljesti melkoista siksakkia verijäljen ympäri. Ei se varsinaisesti eksynyt, mutta ei pysynyt määrätietoisesti jäljellä, kuten yleensä. Muutama hukkakin tuli. Kerrankin muistin ottaa kameran mukaan ja kuvasin koko jäljen. Hiukan kyllä yliarvioin suorituskykyni ja kuvan laatu on sen mukaista...Kamera heitti kuperkeikkaa muutamaankin otteeseen, kun yritin samalla tarkkailla koiraa, kerätä merkkejä pois ja pysyä itse pystyssä...Yritin editoida videosta katsottavan. 

Ensimmäinen kulma meni hienosti, toinen kulma..öö jäi näkemättä. Liina oli risukossa solmussa ja Oiva puski eteenpäin solmua kiristäen, joten meikäläisen keskittyminen oli täysin solmun avaamisessa (leikattu videosta pois), ja kun solmu aukesi oli kulman ohi menty. Ensimmäisen kerran jälki meni myös metsätien yli ja ylitys meni ihan mukavasti. Videolta huomasin, että aika herkästi autan Oivaa. Yleensä se ei eksy jäljeltä, joten ei ole pahemmin tarvinnut auttaa, mutta nyt kun niin kävi (useamman kerran) autoin ehkä liiankin aikaisin enkä antanut sille mahdollisuutta löytää itse takaisin jäljelle. Samaten tien ylityksessä tuli avitettua ehkä turhaan... Sitte se epäonnisin osuus. Ehkä 6 m ennen kaatoa olin onnistunut vetämään jäljen aivan maa-ampiais pesän vierestä. Ensin en edes tajunnut mikä Oivaan meni, mutta kun huomasin ampiaiset mentiinkin aika vauhdilla loppuun, Oiva jäljesti lopunkin, muttei napannut sorkkaa suuhunsa kuten yleensä. Otin itse sorkan ja jatkettiin reippaasti ampiaisten pakoa tielle, jossa sitten leikitin hiukan sorkalla ja johan kelpasi. Oiva kantoi sorkan ylpeästi mökille. Mökillä sitten alkoikin kuonon hinkkaaminen ja etutassun jäystäminen ja kolmen muhkean patin kohoaminen. Yksi tassussa ja kaksi silmien ympärillä. Kyytabletit oli onneksi autossa mukana ja ne auttoikin nopeasti. Melko sissi Oiva on kun ei ääntäkään päästänyt eikä muutenkaan pahemmin reakoinut, muuta kuin kutinaan. Kyllä silti harmitti, kun en ollut huomannut pesää jälkeä tehdessä, vaikka niistä erityisesti varoteltiin MEJÄ-kurssillakin. Nyt sitte jännitetään miten menee seuraavalla jäljellä vai vaikuttiko tapaus mitenkään.

Jäljestyksen lisäksi touhuttiin Sauvossa kaikenlaista. Kihartamaan alkanut turkki sai kyytiä, ja irtokarvat huuhdottiin uimalla, eikä se uiminen siihen jäänyt.

 Peuhatessa oli niin kivaa, että heitettiin jalat kohti taivasta.

Välillä reuhottiin kepinkin kanssa, mutta epämääräisen muotoinen karahka oli paras!

 Koko viikonlopun missio oli rosvopaisti. Olis maistunut Oivallekin :)

Sitte ne pelottavat patsaat...Oltiin pitkästä aikaa keskustassa lenkillä ja kohdattiin jos jonkinmoista arjesta poikkeavaa. Ohitettiin kadunlakaisukone aivan muutaman metrin päästä, liikennettä ja liikennevaloja ja mitä nyt kaupungilla vastaan tulee. Mikään ei hetkauttanut Oivaa millään tavalla kunnes kuljettiin Wäinö Aaltosen museon ohi. Voi hurjimus mitä kammottavia ihmistä muistuttavia patsaita sen edessä oli. Muristiin, haukuttiin pöhistiin. Aika tovi piti patsaita kierrellä, että Oiva suostui tulemaan edes lähelle..nameja viljeltiin maahan ja meikäläinen nojaili patsaan sääreen. Vihdoin Oiva uskaltautui haistamaan patsasta, mutta jäi kuitenkin sen verran epäluuloiseksi, että palattiin parinpäivän päästä nakkien kera tälle kammottavalle paikalle. Kierreltiin ja syötiin nakkeja ensin maasta ja lopulta patsailta. Ilman pöhinöitä ei tämäkään kerta mennyt. Ohitettiin myös se kadunlakaisukone aivan läheltä jokirannan kävelytiellä -ei reaktiota. On nuo kummia.., pelottavampi se oranssi kohti tuleva hirmu minunmielestä on kun paikallaan tönöttävät "ihmiset". Vielä vartionvuoren mäellä pöhistiin yhtä patsasta...

Treenailusta vielä:

Paimennus

5.7.
- Pyöröaitaksessa suuntia ilman keppiä. Ihan kivasti, vaikkakin pyrkii turhan lähelle lampaita. Käskyinä "myötä", "vasta", "riittää"/"maahan" ja reunalle vietäessä "pois". Yleisesti meno tasaismpaa ja rauhallisen innokasta, jos niin voi sanoa.
- Toinen kerta lampailla nurkkatreeniä avoaitauksessa, niin että Elina lampaiden kanssa nurkassa ja minä laitumen puolella, jotta saataisiin fläkkeihin sitä etäisyyttä. Kun oiva lähestyi liikaa lampaita kutsuin sitä ja rintamasuunnalla ohjasin mukana kulkien tekemään flänkkejä (ilman keppiä). Hämmensi ilmeisesti, mutta meni ihan hienosti.

9.7.
- etäisyys nurkkatreeniä alkuun. Haisteli tosi paljon, joten otettiin hiukan poispäin ajoa liinassa ja uudestaan nurkkaan, mikä kasvattikin motivaatiota kivasti ja nurkkatreeni sujui paremmin.
- pyöröaitauksessa. Avustettiin häkityksessä seisomalla tietyssä kohdassa. Häkitys venyi ja Oiva kiihtyi aikalailla. Kun päästiin aitaukseen Oiva sikailikin oikeen kunnolla, meni suoraa päin lampaita eikä kuunnellut lainkaan. Elina tuli lampaille ja minä koitin käskyttää läheltä, mikä aiheutti samaan paineistumisen kuin keppi, joten vaihdettiin Elinan kanssa paikkaa ja Elina lähetti Oivan reunoja pitkin pannasta muutamalle flänkille. Oiva jäähylle autoon rauhottumaan jonka jälkeen vielä hiukan nurkkatreeniä, ettei jäisi sikailut päälimmäiseksi mieleen
- etäisyys nurkkatreeniä. Alku hienosti, mutta väsähti tosi nopeesti. Jahtas jopa häntäänsä...Lopuksi päästettiin vielä vapaana kokoamaan lampaat.
-Jatkossa ei saa päästää kiihtymään ennen lampaille menoa.

Agility

4.7. NK
- Viisi estettä aivan rinnakkain ja koiran tarkoitus hypätä ne ikään kuin pujotellen. Korkeutta pikkuhiljaa lisää ja lopulta koira ponnistaa seuraavalle jo suoraan edellisen laskeutumisesta. Koira oppii paremmin hahmottamaan ponnistus ja alastulokohtia.

- jenkkihyppy: koira tulee esteellee sen suuntaisesti ja hyppää kääntyen niin että tulee takaisin samaan suuntaan ja ikäänkuin kiertää siivekkeen. Jos suoristaa takapään ennen hyppyä voi käyttää ponnaria/verkkoa. Variaationa voi palkata vasta ponnistuspaikalta, jolloin koira kiertää siivekkeen täysin. Lähdössä voi tarjota namia riman alta, jolloin kora niin lähellä, että tekee väkisinkin painonsiirron ennen hyppyä.
- Lisää taipumista hyppyihin: koira istumaan kohtisuoraan riman eteen-hyppy: painonsiirto tulee väkisin, koska niin lähellä rimaa, etutassut laskeutuu suoraan, mutta takapään halutaan kääntävän, koiran kohti palkkaa
- A-kontaktit: vahvistettava Oivan oma-alotteisuutta, ettei tarjoa nokkimista vain mun käskystä/liikkeistä.

6.7. 
- pituus: normi este palikoiden keskellä, suljettu namikippo palkkana. Lähetyksiä eri suunnista ja kipon paikkaa muutellen, eri ohjauksia sylkkäri ja takaakierto. Muutaman hypyn ja putken kautta. Pari kertaa hyppäsi pituuden sivusta, mutta tuntui hoksaavan lopulta miten pituus kuuluu hypätä.
- A-kontakti: Saila naksun kanssa palkkaamassa ja itse pystyin juoksemaan ohi ja ympäri ja ties mitä. Parin esteen ja putkenkin kautta. Pysyi tosi hienosti.
-Keinu: juoksu päähän ja lasku maahan asti palkaten, koitettiin myös laskea hiukan kolauttaen, mutta Oiva pelästyi hiukan sitä, joten otettiin takapakkia ja tehtiin lopuksi pelkkiä alastulon kolauttelu treenejä ja pari päähän juoksua hitaasti laskemalla.

10.7. TSAU
- radalla ei suostunut hyppäämään esteitä jotka hypättiin kohti kentän laitojen valkoisia aitoja...Esteet ei olleet edes lähellä, vaan tilaa oli ainakin 3m. Tätä harjoiteltava jatkossa.
- rengas ei sujunut takaakierrosta lainkaan, vaan tuli sivun raosta. Harjoteltava KAIKKIA ohjauksia renkaan kanssa.

11.7. NK
- En saa päästää Oivaa tekemään itsekseen mitään esteitä...
- puomi: palkka sivulle, jotta joutuu hakemaan itse nokinnan uudestaan keskelle. Vapautus VAIN nokkimisesta.
- itsekseen tehtiin erillaisia keppikulmia, jotka meni kivasti ja keinua. Ylösmeno jähmee.

12.7.
- rengasta takaakierrosta, vastakäännöksestä ja sylkkäristä, ok
- puomia sivulle palkaten. Jos itse tulee alastulossa puomin sivua Oivakin tulee kontaktille siihen suuntaan vinoon. Yritin välttää sitä ja palkata edestä päin, koska vielä muutenkin hakusessa.
- keinu supernamin palkalla (oscar lihamössö): saatiin ylöstuloon taas vauhtia ja otettiin muutama rauhallinen laskukin. Alastulon kolistelut vaati melkosta houkuttelua...Tän kanssa joudutaan kyllä tekee vielä paaljon töitä.
 

TOKO

2.7.
- Teemana ketjuttaminen ja pääpaino useiden liikkeiden ketjuttamisella (vrt.liikkeen osien ketjuttaminen). Harjoiteltiin myös kisanomaisiatreenejä varten purkkipalkkaa/lelua repussa kentän ulkopuolella ja sinne hillitysti menemistä. Uutena ideana treenata liikkeitä yhdistettynä niin, että esim. vain osa liikkeestä1-liike 2-osa liikkeestä 3. Näin homma pysyy koiralle arvaamattomampana ja motivaatio säilyy paremmin, kun ei tiedä koska pääsee palkalle. Tehtiin pätkä seuruuta ja luoksetulon puolikas eli vain jätettiin koira istumaan, jonka jälkeen vapautettiin repulle palkalle (hillitysti yhdessä kentältä poistuen).
- Perusasennot tökki tosi pahasti..Oiva jäi seisomaan tai istui ihan vinoon. Saatiin hyviä vinkkejä mun sijoittumisesta riippuen koiran asennon muutoksiin sivulla. Esim. jos koira on maate ja se käsketään nousemaan perusasentoon on mietittävä että on itse tarpeeksi takana makaavaan koiraan nähden, jotta sen on helppo nousta suoraan oikeaan kohtaan perusasentoon ja sama päinvastoin perusasennosta maahan käskettäessä.
- Paikallaolo sujui tosi hyvin, lukuunottamatta alussa maahan menoa kaikkien käskyttäessä. Treenattiinkin sitä sitten avustajan kanssa, eli käskin Oivan perusasentoon ja avustaja yritti käskeä sitä maahan. Oiva sortu vain kerran ja hienosti meni mun käskystä maahan.

16.7.
- Teemana tunnistusnouto: noutajilla haasteena haistelu, joten aluksi piilotetaan oma palikka ja muut on näkyvillä kasassa. Muiden merkityksettömyyttä voi treenata erikseen levittämällä ne lattialla ja tekemällä niiden päällä jotain ihan muuta huomioimatta palikoita. Jos koira ottaa väärän palikan "oho" tms.ilmotus väärästä toiminnasta, muttei suurempia kieltoja, ettei vaikuta myös oman hakemiseen. Kikkakolmosia esim.tehdä namipolku omalle palikalle, laittaa nameja palikoiden väliin edistääkseen haistelua ja rauhallista etsimistä, kanaverkko muiden päälle tai niiden naulaaminen kiinni lautaan, jolloin väärän ottaminen mahdotonta, paljon palikoita rivissä oma mukaanlukien ja kuljetaan koiran kanssa riviä ohi kunnes ottaa oman. Muistettava kehua eri kohdissa, ei aina pelkästään kun ottaa oman palikan suuhun vaan välillä myös vasta kun tulee sen kanssa kohti tai jopa sivulle asti.
- itsekseen seuruuta (ok), jäävät (ok), luoksetulo (hienosti saatu lisää vauhtia, mutta perusasento huono), paikallamakuu kahden muun koiran kanssa (kamala! Vinku jäätävästi vaikka pysyin lähellä ja kokeilin kaikenlaista...)
 

















Ehkä Oivalla on hiukan murkkuilua päällänsä. Se on ollut jotenkin herkkis ja sitte nuo patsaiden haukkumiset ja muut. Ei tunnu sen tapaiselta. Ollaan ennenkin jotain kummallisuuksia pöhisty, mutta kun niitä on yhdessä menty katsomaan niin asia on ollut sillä selvä. Nyt tarvii sitte pidempikin tovi epäillä. Aamulla pöhistiin ojaan ajanut auto ja yli 5m päässä talon ovenpielessä oleva pikkupatsaskin...Muutenkin tuntuu, ettei Oiva kestä korjaamista kuten ennen. Esim jos se on tullut perusasentoon huonosti olen hiukan murahtanut ja se on ennen korjannut, nyt on vaikuttanut että se tulee entistä kauemmas ja varovaisemmin. Eikä tuo keinun varominenkaan ole mielestäni sen tapaista, kolisi se vahingossa muutamaan kertaan viime talvenakin ja silti paineltiin tuhat lasissa eteenpäin meikäläisen kauhisteluista huolimatta...

Lisäksi autoon menemisestä on tullut ihan mahdotonta. Ei Oiva sinne ole ikinä mielissään mennyt mutta nyt on mennyt vielä jähmeemmäksi. Sen takia ollaankin syöty 12.7. alkaen lähes kaikki ruuat autossa. Kuppi menee häkin perälle, minä istun puskurin reunalle ja odotan niin kauan muualle kattelemalla ja mitään sanomatta niin kauan että Oiva menee itse autoon ja syö sapuskansa. Hiukan olen heilutellut häkin ovea, mikä on Oivalle suht ok, mutta auta armias, kun kerran koskin takaluukkuun ajatuksena hiukan heiluttaa sitäkin. Ruokailu loppui siihen ja siinä sitte odotetiinkin tovi että malttoi syödä kipponsa tyhjäksi. Joitain minuutteja se ottaa ennen kuin Oiva hyppää ruokansa perään, joten en ole nyt heilutellu mitään ovia... Saa nähdä auttaako tämä mitään, mutta onpahan ainakin yritetty.