Kuvia tältä päivältä aurinkoiselta syyslenkiltä ja hiukan treeni kuulumisia: Nyt on pari kertaa Seren kurssia takana ja marraskuun kokeen ilmottautumisen deadline lähestyy..taitaa jäädä käymättä. Sen verran on tuon vireen kanssa säätöä. Sere ei myöskään ollut vakuuttunut, että mun aloittama "ole"-harjoittelu paikallaolossa ratkaisis mitään. Vire pitäis kuulemma saada jotenkin muuten alas ja ajatus joka mulla on tarkalleen suoraan menemisestä maate ja leuka maassa sielä pysymisestä voi hänen mielestään johtaa helposti tilanteeseen, jossa koira tulee hommasta koko ajan epävarmemmaksi kun se ei tajua miksi sitä korjataan pienistäkin tassun eri asennoista ja lopulta se ei sitte pysy paikallaan ollenkaan. Periaatteessa ymmärrän pointin, mutta toisaalta en, koska vaaditaanhan tokossa perusasentokin "pilkulleen oikeaan paikkaan". Noh, ehkä unohdetaan ne kokeet tältä vuodelta ja katotaan miten tolla kurssilla päästään asian kanssa eteenpäin vai päästäänkö. Huomenna on aiheena nouto ja viikolla koitin sitä taas pitkästä aikaa treenata naksuttimen kanssa. Ja niinhän se on että oon hienosti opettanu Oivan pudottamaan kapulaa...Hyvin se ottaa sen suuhunsa ja pudottaa samantien. Jos en tee elettäkään niin se toistaa homman niin monesti kuin vaan ehti ja alottaa kaupanpäälisiksi melkosen turhautumis vinkumisen..:"näinhän sä oot opettanu, annan nyt sitä palkkaa, kato nyt mä pudotan sen ja uusiks ja uusiks, anna jo namia...!" Että silleen. Saa nähdä mitä huomenna opitaan asiasta. Timo osui aikas oikeaan todetessaan, että mulle tulee semmosia pyrähdyksiä kun treenaan jotain ihan hirveesti ja sitte se jää pitkälle tauolle ennen seuraavaa pyrähdystä. Enkä oikeen tuppaa kestämään sitä jos ei editystä näy heti, vaan sitten kokeilen erilaisia juttuja ja siinä Oiva sitte onkin sekasin. Huoh..mistäs sitä pitkäjänteisyyttä sais ostaa? Ja sitte sellaisen totuuden äänen joka kertois, että tarvitaanko vain kärsivällisyyttä vai onko mun tavassa opettaa asiaa jotain pielessä...Useimmiten siis päädyn tohon jälkimmäiseen vaikka ensimmäinen taitais olla enempi lähellä totuutta.
TOKO
23.9. Sere
- perusasento: liian edessä. Mun katsottava tarkemmin, että tulee oikein.
- seuruu: katsekontakti putoaa, jos liikutan käsiä normaalisti, jätettävä namit pois kädestä eli palkka aina taskusta! Voi opettaa jonkun käsimerkin esim.omaan rinnuksiin taputus jonka voi tehdä liikkeen alussa tarkoittaen "nyt katse tänne".
- Pyrittävä ettei joudu korjaamaan koiraa. Jos tekee väärin/huonosti homma kokonaan alusta sellaisilla avuilla, että koira onnistuu. Muuten oppii huolimattomaksi.
- "Koiraa ei palkata, jos se tekee väärin"-koira ei kuitenkaan tiedä palkkaatko satunnaisesti vai tekikö se väärin, mikä lisää epävarmuutta, joten jotenkin tehtävä ero myös näiden välille.
30.9. Sere
- Ruutu: taaimmaisista törpöistä kuviteltava keskustaa kohti kolmion kärki, joka on paikka johon koiran on hakeuduttava. Sielä voi käydä näyttämässä paikan, johon sitte pysäytys. Jos käyttää lelua/ruokaa ruudussa ei ole reilua pysäyttää koiraa.
- Luoksetulo: jäämistä harjoiteltava erikseen. Luoksetulon pysäytyksiä kannattaa harjoitella kiertämisen kautta, jotta saa hyvän vauhdin ja välttää ennakointia. Oiva ennakoi herkästi joten, jos huomaan sen vapautus nopeasti ja lelu lentää mun taakse, mutta jos se ehtii jo pysähtymään, ei palkkaa ja homma uusiksi. Nyt palataan hiukan taakse ja pysäytyksiä kierrosta niin että lelu lentää käsimerkin yhteydessä (ei yhtään viivettä) ja lisäksi käyttöön sanallinen käsky.
-Paikallaolo: tarpeeksi helppona ja rauhallisena, jotta vire pysyy alhaalla. Paljon muuntelua, jotta koira ei koskaan tiedä kauasko menet ja kuinka pitkään pitää olla paikallaan.
Agility
24.9. NK
- Puomin alastulo kontakteja häiriöillä: ok, kun Noora palkkaamassa
- kokoavia hyppyjä ja kääntymistä alastullessa
- okseria ilman 1.rimaa
- keinua: alastulo treenissä enempi hetsaamista ja niin lyhyeltä matkalta, että koira mahtuu vain pamauttamaan laudan, ei askeltamaan. Kokonaan tehdessä voi Oivaa hiukan pakottaa pannasta jatkamaan vauhdilla loppuun asti, koska menee alkupuolen jo niin täysillä, eikä välitä paukkeestakaan. Oon vaatinu turhan reunaan asti, n.20cm reunasta riittää.
- ärhenteli ryhmän uudelle bortsulle...muutaman kerran lähti kesken tekemisen kohti, mutta onneksi tuli karjaisusta takas. Huoh, rasittavaa.
1.10. NK
- sivulle irtoomista
- putkesta tiukkoja ulostulokäännöksiä
- bortsun kyyläys jatkui..Noora tarttui remmiin ja ärjäs/suihkas vedellä, kun Oiva vilkaskin muihin koiriin päin. Hetken päästä poika oli aika nöyrää...Täytyy itekin ilmeisesti olla tiukempi. Kaiken huippu on, että lopputreeneistä mulle selvis että se bortsu on narttu, joka tulee lähes kaikkien kanssa toimeen! Eipä oo Oiva ennen kellekään nartulle ollu tuommonen. Muutama tietty uros, muttei niistäkään kaikki on tuota ärhentelyä ja kyyläämistä kesken treenien aiheuttanut. Oon ajatellut et Oivan mielestä semmoset urokset, jotka sen mielestä ei oo mitäänsanomattomia ei saa treenata "hänen kentillään", mutta nyt narttukin..en tiiä mitä sen päässä liikkuu.
2.10. TSAU
- kepit tökkis, kun mun olis pitänyt niiden edetessä kasvattaa sivuttain etäisyyttä
- putki-kontakti erottelu ei toiminut, eikä kontaktit pahemmin pysynyt
- välistävetoja: Oiva kääntyy hienosti ja tiukasti, kunhan mun ajotus on kunnossa
Lopuksi muutama vanhempi kuva päivittäisistä lenkkimaastoista Oivalle tyypillisen kepin kera :)
