D-pennut 2-v ja hyvän mielen paimennustreenit

Sunnuntaina ihanat kukkaispennut viettivät 2-vuotis synttäreitään. Kaksivuotta sitten pikkuherra tuli maailmaan ja nyt ollaan sitte "aikuisia". Mitat ei paljon ole viimeisen vuoden aikana muuttuneet (50 cm, 23,5 kg), mutta ehkäpä sitä pikkuhiljaa alkaa näkyä jonkinlaista varttuneisuuttakin. Nopeasti on vuodet vierähtänyt ja hurjasti Oiva on tuonut elämäämme; ikimuistoisia kokemuksia ja uutta oppia itsestäni, Oivasta ja niin monenmoisista asioista, että pää menee ihan pyörällle kun ajattelee...Enempää en voisi olla kiitollinen jokaisesta päivästä mitä Oivan kanssa minulla on <3

Synttärilahjaksi Oiva pääsee hierojalle ja fyssarille. Mitään vaivoja ei ole, mutta jotta niitä ei tulisikaan niin mennään katsomaan ja kuuntelemaan mitä herran kropasta on asiantuntijat mieltä. Sitten tuli odotettu kutsu MEJÄ-kokeeseen! Harmikseni olin ajatuksissani ilmottautunut samalle viikonlopulle toko-kokeeseen, mutta se saa nyt jäädä väliin, sen verran on ollut työn takana päästä mejäilemään. Vielä kun olin siinä uskossa, että olemme menossa toko-kokeeseen treenattiin oikein urakalla "ole"-paikalla makuuta ja sen takia onkin kanttarellit jääneet, kun kaikki päivän murkina on mennyt tokoilun palkaksi...Samasta syystä ei olla ruokailtu pitkään aikaan autossa. Oiva on kyllä tosissaan joutunut tekemään hommia sapuskansa eteen. Ja kyllä me sinne toko-kokeeseenkiin ollaan vielä menossa, ei nyt vaan vielä lauantaina.

Treeneistä lyhyesti:

TOKO:

13.8. AN, jäävät

- liikkeisiin vauhtia treenaamalla kesken leikin asento käskyjä-vapautus-leikki jatkuu

- painotettiin, ettei tee aina seuruun yhteydessä

- harjoteltava heti paluita eri puolille ja koiran ohi

15.8. Annin ja Savun kanssa

- ekaa kertaa nurmikentällä: ei vaikuttanut mitenkään :)

- Annin liikkuroidessa seuruuta: aikas huonolla kontaktilla

- paikallaolo: vinku ihan vähän eikä osannut vielä "ole" asentoon menoa mun ollessa sivulla (oon treenannut olemalla vain Oivan edessä), muuten ok, lisäksi häiriötä ole-asentoon Annin pyöriessä Savun kanssa ihan vieressä, minkä Oiva kesti tosi hyvin (itse olin max.2m etäisyydellä)

- jäävät ok

-luoksetuloa lelu palkalla niin, että Anni ja Savu mun/Oivan takana häiriönä: ei sortunu kertaakaan :)

16.8.

- sateessa nurmikentälle: ei vaikuttanut mitenkään :)

- törppöjä ympäriinsä ja palkkaa pelkästään "kehän" ulkopuolella ja pääosin repusta: toimi hyvin

- seuruuta, ole (sivulta asennon haku vaikea, muuten ok), luoksetulo, kaikki suht ok (kontaktia tarvii korjailla suullisesti vähän turhan paljon)

18.8. Nina Manner

- olin kuunteluoppilaana ja opin hurjasti, kirjoittelen TOKO-välilehdelle paremmalla ajalla enemmän

- mieleenpainuvin yleisoppi oli, että omat kriteerit on oltava selvillä. Vaikkei olisi kummempia kisatavotteitakaan se on reilua koiraa kohtaan. Perusjuttua, mutta kummasti tuo tuntuu unohtuvan aina välillä, esimerkiksi ole-treenailuissa en ole korjannut, kun Oiva kellahtaa lonkalleen tai taittaa etutassun, jos vaan leuka pysyy maassa, vaikka koko homman pointti oli, että asento olisi tarkasti määritelty, jolloin koiralla olisi siinä tekemisen fiilis, vaikka liike onkin odottelua. Nyt kriteerit mieleen ja mustavalkoisemmin treenaamaan!

Agility:

14.8. TSAU

- keinua itsekseen, hidastin hiukan laskua, hiukan himmailua loppua kohden, mutta alun tulee vauhdilla ja ei lähde ennen vapautusta

- vesipullosta ei ollut mitään hyötyä radan reunalla kun Oiva rähjäsi muille, jotka tekivät rataa...

- ratatreenissä kontaktit ei pitänyt yhtään..munsta kuulemma huomaa läpijuoksuja tehdessä koska oon vapauttamassa ja koska en.

- tehtiin rata niin että otin aina ennen kontakteja käskyn alle ja seuruutin niiden ohi. Oiva oli aikas hämillään, mutta kuunteli hyvin. Vauhti putosi kyllä melkosesti..

 

20.8.

- kontakteja naksun kanssa: ihan ok, muutamaa läpijuoksua lukuunottamatta

- keinua: päästin pari kertaa jopa itsekseen, muilla kerroilla hidastin hiukan, meni ihan kivasti. Käytin namien lisäksi palloa palkkana.

Paimennus:

20.8.

- Suunnitelmana oli estää Oivaa tekemästä liian tiiviitä flänkkejä, ettei vika lammas irtoa eri suuntaan (viime treenit) ja sitä varten mulla oli kassillinen tyhjiä muovipulloja, joita paiskoin lampaitten ja Oivan väliin silloin kun se oli tulossa liian lähelle. Pullot osottautui käteviksi myös pysähdyksen vahvistuksessa; ellei ekasta käskystä pysähdy, pullo lensi nenän eteen. Molemmat treenit tehtiin isossa pyöröaitauksessa kolmella lampaalla.

- Eka kierros tehtiin pelkkiä flänkkejä ja pysäytyksiä. Oiva luki keppiä tosi hyvin, suunnat tuli hienosti ja pysähtyminenkin. Heitin vain kerran sen tullessa liian liki. Treeni jäi aika lyhyeksi kun halusin lopettaa, ennen kuin "alamäki" olisi alkanut..Myötäpäivään Oivan oli vaika lähteä flänkkäämän.

-Toinen kierros tehtiin hiukan pidempää ja koitin heitellä enempi pulloja etäisyyden lisäämiseksi ja ne toimikin hienosti. Lisäksi Oiva kuunteli käskyjä hienosti. Tehtiin myös lyhyitä ajopätkiä. Ensimmäisen pysäytyksen yhteydessä lensi pullo ja sen jälkeen Oiva tajusi (ainakin jollain tasolla), että ajoon ei lähdetä täyttä laukkaa vaan tasaisesti ja rauhallisesti edeten. Edelleen myötäpäivään tökki hiukan. Super fiilis! Oiva teki töitä kokoajan eikä paineistumnut pulloista/kepistä/munsta liikaa.

- Ens kerralla samaan tyyliin ja vielä enemmän ajopätkiä ja flänkkejä voisi kokeilla puolikaarin, ettei aina mentäisi ympäri asti.

Ensimmäiset epikset takana!

Halihali, pusipusi

Epävirallisissa agilitykisoissa startattiin ensimmäisen kerran 8.8. Vanton tilalla. Tuomarina oli Juha Kujala. Tarkoitus oli osallistua vain mölleihin, kun keinu kerta ei ole kunnossa, mutta ilmottautumisessa meidät ylipuhuttiin myös 1.luokkaan...ainahan sen keinun ohi voi juosta JOS se on radalla. Ja sehän ei ollut. Mölliradalla meikäläinen jännitti sen verran, että kummaltakaan kontaktilta en kunnolla vapauttanut Oivaa, mutta meni ne silti virheittä. Mutta joo, se siitä mustavalkosuudesta Oivan kanssa... Ennen A:ta oleva este jäi väliin ja siitä tuli 10 virhepistettä (oikeilla säännöillä olis ollu hyl). Sen verran nopiaan Oiva kuitenkin pinkoi, että sijoituttiin kolmanneksi. Sitten 1.luokan radalla en enää jännittänyt niin paljon ja ensimmäinen kontakti A meni ihan täydellisesti vapautuksineen päivineen. Kepit meni hienosti, mutta 5 virhepistettä napattiin kiellosta, kun lähes suoran putken jälkeen olin ihan liian myöhässä ohjaamassa seuraavalle esteelle, sen jälkeen sitte paineltiinkin puomille ja sellaista vauhtia, että Oiva oli alastulossa jo ennen kuin minä ylöstulon kohdilla eikä se mitään kontaktia kyllä ottanut, mutta vahingossa osui pinnalle ja hyppäsi itsekseen jo loppusuoran esteetkin ilman minkäänlaisia käskyjä...Sinänsä ihan kiva, että hakee nuo esteet itse, mutta toisaalta rata oliskin voinut jatkua muualle kuin suoraan...Eipä jatkunut ja niistä viidestä pisteestä huolimatta super-Oiva voitti 1.luokan! Aikamoinen aloitus meillä. Jäi kyllä hyvä fiilis pikkuvirheistä huolimatta. Ensivuoden tavotteissa voisi sitte olla ne viralliset kisat, mutta nyt syksyllä on hyvä treenata vielä epiksissä, ettei tulisi noita pikkuvirheitäkään, kun kerran radat tuntuu helpoilta ja Oivalla vauhtia riittää.

Hajuerottelu kanttarellien kanssa lähti hyvin käyntiin. Ekassa treenissä tosin Oiva tarjosi välillä "ole"-asentoa (ks. toko), kun se on viimeisin uusi asia mitä oltiin tehty. Hassu haukku <3 

31.1. Kolme lyhyttä treeniä kantttarellipurkilla. Siirtelin purkkia ja laitoin näkyviin paikkoihin Oivan näkemättä.

 

1.8. Tyhjä purkki kanttarellipurkin kaveriksi lähellä purkkeja siirrellen toimi hyvin, mutta näkyvään paikkaan Oivan näkemäätä laittaminen oli liian vaikea, joten lopuksi muutama pelkällä sienipurkilla. Kehuin peruskehujen lisäksi sanomalla "kanttarelli". Että on muuten hölmö sana, kun sitä tarpeeksi toistelee...

2.8. Alkuun pelkällä sienipurkilla (viimekerran takapakki mielessä) ja kun meni hyvin tyhjäpurkki mukaan. Meni niin hienosti, että laitoin taas näkyvään piiloon ja sekin onnistui! Loppuun pari helpompaa toistoa vain purkkeja siirrellen.

3.8. Idea selvillä ja homma mieleistä, meinaat kun Oiva huomaa että haen purkit, kierrokset nousee melkoisesti...Kahdella purkilla sujuu jo hienosti vaikka piilottaisi Oivan näkemättä, joten otin ilmaisun mukaan. Pistin tyhjän purkin pois ja siirtelin näkyvillä kanttarellipurkkia. Pari kertaa käskin maahan ja sitten päätin avittaa käsimerkillä tarvittaessa. Jo ekalla harjotuskerralla tarjosi maahan menoa muutaman kerran! Fiksu poika. Toinen treeni tehtiin myöhemmin kahdella purkilla (siirrellen) ja lähes jokakerta Oiva meni itse oikean purkin edessä maahan, ellei mennyt autoin käsimerkillä.

9.8. ja 10.8. tauko ei tehnyt hyvää tälläkertaa. Oiva keskittyi huonosti ja sähläsi sitäkin enemmän. maahanmenossa tarvitsi apua ja välillä tarjosi maahanmenoa ilman sienipurkkia välillä tyhjän purkinkohdalla. Yritin aina helpottaa ja lopettaa onnistuneeseen. Tosin "kanttarelli" sana on mennyt jollain tasolla kaaliin, koska sen kuullessaa nenä alkaa käydä, mutta touhotus on sen verran suurta että siihen se sitte taitaakin vielä kaatua...Tästä jatketaan. Harmi vaan, että muutkin on löytänyt meidän lenkkimaastojen sienipaikat eikä sielä ole enää treenisieni tuoreeltaan poimittaviksi..Eiköhän niitä jostain löydy, mammalta ainakin.

Muista treenailuista alla listattuna. Kotona meillä äijät rötköttää vuoron perään sängyllä, sohvalla lattialla...Timolla neljäs kuukausi saikkua meneillään. Istuminen ei suju ja ruokailukin on vaatinut mielikuvitusta ja Oivalta itsekuria, mitä onkin löytynyt hienosti. Kertaakaan ei ole kunnolla yrittänyt varkaille, pari intensiivistä lautasen tuijotusta on tainnut olla suurin yritys.

 

Paimennus

23.7. 

- Sikaili pyöröaitauksessa..minä en huomaa sitä hetkeä kun Oiva "luopuu lampaista", vaan vaatimalla vaadin sen maahan asti, josta se paineistuu ja lopettaa työt kokonaan ja sitte kun se taas jatkaa se tulee suoraa mua ja lampaita kohti eikä kierrä nättiä flänkkiä..turhautusin aikalailla..mietin jo kelle myisin loput meiän kerroista...

- Toinen kerta tehtiin hihnassa (ylläri..) poispäin ajoa ja saatiinkin lampaat häkitettyä nurkka-aitaukseen (lampailla toinen kurssilainen), tosin kyllä hihnan ansiosta: pysäytys käskyt meni kuuroille korville. Kun lampaat oli nurkassa tehtiin vähän flänkkien etäisyystreeniä, mikä ei enää ollut niin katastrofaalista, mutta eipä siinä kehumistakaan ollut.

- Lopuksi tehtiin vielä perusajoa laitumen reunaapitkin Takun varmistaessa, sisälaidunta. Pysäytykset edelleen hukassa, mutta Outin kepillä huitominen (ja muutamen kerran lensi Oivan eteenkin) auttoi hiukan. Minä siis lampailla ilman keppiä ja Outin keppiä Oiva tuntui hiukan kunnioittavankin paineistumatta siitä. Flänkit nurkissa meni ihan kivasti. Mulle läksynä pysyä lampailla AINA.

6.8.

- Perusajoa liinassa, kuten viimekerran vika osuus. Ei pysähtynyt kunnolla ja lopetti herkästi hommien teon, joten vaihdettiin Outi lampaille ja minä liinan päähän (poispäin ajo). Pysähdykset sujui paremmin, mutta päiväkävely fiilis muuten...ja kun kiinniitti huomiota lampaisiin pyrähti niitä kohti tuhattasataa..se siitä rauhallisesta ajosta.

- Lyhyitä hakuja. Mulla keppi, ei paineistunut! ja jopa kuunteli hiukan paremmin, pysähdyksetkin suht ok. Muutama sikailu pyrähdys. Flänkit niin tiiviitä, että laumasta viimeinen usein irtosi eri suuntaan. Probleema kun ei oikeen pysty sanomaan, tekeekö Oiva osaamattomuuttaan liian tiiviin flänkin vai oliko sen mielestä kivaa saada yksi erilleen ja päästä sitte kokoamaan se takaisin...Seuraaviin treeneihin jotain heitettävää mukaan ja sihti niin, että saataisiin se kaari kauemmas ja viimeinenkin lammas laumaan.

Alkukesän opit ammennettiin Elinalta ja Nokilta, joista oli juttua Turkulaisessa.  

Agility:

24.7. NK

- Kepeillä muistettava olla koiraa kohtaa reilu ja tukea linjaa loppuun saakka

25.7. NK

- Saksalainen käännös uutena ohjauksena

- Mieti koiran lyhin linja ja tue sitä äläkä mene eteen!

6.8. 

- Kävin itsekseni treenaamassa saksalaista...kyllä isopyörä joutu raksuttamaan, mutta ehkä se jotenkin ois nyt paremmin päässä.., tarviin kyllä vielä toistoja, toistoja, toistoja.

- Kontaktit pysys aluksi hienosti, mutta kun tein hiukan välissä muuta niin koko homma unohtu..naksuttelin sitte lopuksi vielä nokkimista itse vierellä ollen.

- Keinu: kolistelu alastulo aluksi ok, mutta jonkun ajan päästä ei houkuttelusta huolimatta ois halunnu tulla...ylöstuloa ja keinun laskua tein ilman avustajaa jättämällä Oivan istumaan ja menemällä itse valmiiksi keinun päähän. Vauhdilla se tuli ja laskin keinun vaihtelevilla nopeuksilla (ylhäältä en pystynyt yksikseni pois nostamaan). Hiukan huomasin hidastumista loppua kohti, joten helpompi viimiseksi.

- Keppejä: 2 vikaa meinaa jäädä välillä.

- Rengasta eri kulmista hienosti.

Toko:

30.7. AN, paikallamakuu

- Ei vesipulloa liikkeen aikana vaan ruinaus karsittava jotenkin muuten (odotteluaikoina, jos komentaa/ruinaa voi ruiskasta). Oleellista että itse erotan syyn eli ruinaako, koska on epävarma mitä vaaditaan vai tylsyyttään.

- Makuusta mielenkiintoisempi tehtävä: uusi asento leuka maassa ja paino tasaisesti (ei lonkalle), käsky "ole". Muutaman kerran tätä oltiin jo treenattukin ja Oiva muisti hyvin mistä on kyse. Pysyin lähellä, palkkasin ja hoin ole melkosesti. Vinkkinä ruokakippu palkkio eteen aina, jotta tehtävä vahvistuu, eli myös kisoissa kehän ulkopuolelle siihen suuntaan mihin makuu tehdään.

- Maahan meno ja ylösnouseminen harjoiteltava erikseen (ilman matkaa ja aikaa) nopeiksi ja suoriksi, korkeammissa luokissa merkkaa paljon. Vinkkejä taas siitä omasta sijainnista (perusaento-maahan itse hiukan normaalia edempänä ja toisinpäin taaempana, jotta koiran luonnollista nousta/laskeutua oikeaan asentoon suoraan kontaktia pitäen)

- Häiriö makuu: koirien ja ohjaajien välissä leluja, törppöjä, häiriökoiria juoksemassa läpi/leikkimässä. Tein Oivan kanssa "ole"-treeniä, joten häiriöt oli mun selän takana eikä meidän välissä (uusi käsky, ei vielä etäisyyttä) ja hienosti toimi häiriöistä huolimatta.

- Itsekseen tein seuruuta ja kuulemma Oiva tykkää heilutella ja irrottaa takapäänsä niin, että asento on välillä vino. Vinkiksi sain opetella sen kanssa temppuja esim. mun ympäri peruuttamisen, jalkojenvälistä kahdeksikon peruuttaen, joita sitten voisi tehdä kesken seuruu harjotusten ja sillä saisi hillittyä sitä perän ulospäin kiepsauttelua. Myös palkan suuntaan tulee kiinnittää huomiota, mutta tässä pelkään, että jos alan palkkaamaan ulkopuolelta, asento ehkä korjaantuisi, mutta kontakti (joka vasta saatiin kuntoon) kärsisi...

-Itsekseen jäävät ok.

-Itsekseen luoksetulo: tulee perusasennossa tosi kauas. Harjoteltava lyhyellä etäisyydellä edestä sivulle tuloa.

Mejä:

Oiva komentaa: "Heitä keppi ja lopeta se kuvaaminen!"

1.8. tein jäljen mökillä. Se ei ehtinyt vanheta kuin 3,5 h. Ensimmäiselle suoralle tein makauksen keskelle suoraa 100m päähän lähdöstä ja kokonaisuudessaan se oli n. 175 m pitkä, kulmalla myös makaus ja seuraavalle kulmalle (jossa makaus) 250 m ja kaadolle 100 m eli yhteensä semmonen reilu 500 m jälki eli aikas lyhyt. Ensimmäinen suora ja siinä oleva makaus meni hienosti (Oiva pysähty makuulle), mutta kulman makaukselta se paineli hidastelematta eteenpäin ja loppu mentiinkin sitä viimejäljeltä tuttua 2-3 m siksakkia jäljen yllä..? Toinen kulma makuksineen meni taas ihan hyvin pysähtyen, mutta kaadosta sitte paineltiinkin ohi. En sitte tiiä oliko syynä liian tuore jälki vai mikä. Sorkkakin oli kyllä suoraan pakkasesta ja läpijäässä, muttei sen siihen vereen pitäisi vaikuttaa. Seuraavaksi voisin ehkä tehdä jotain ihan muutamien metrien pätkiä erilaisilla makuilla, joilta sitte palkkaisin, että se merkkaaminen paranisi. Taas on koeilmoja lähetelty, saa nähdä mahdutaanko me tänä kesänä yhteenkään kokeeseen...

Loppuun muutama kuva mökkeilemästä: